Vaipuisinko synkkyyteen ja sytyttäisin kynttilän mustan.
Vai pukeutuisinko jouluvaloihin ja maalaisin munan mittavan.
Räntä ripsiin paakkuuntuu, syö miestä märät sukat.
Eipä tarvi nurmikkoa ajaa näin sydäntalvella.
Valuisinko viemäriin, ellen näin kiinteä olisi.
Tämä peili ei vetele, se suurentelee asiota.
Kiven alla on ilot arjen, hulluus häipyy jos pois.
Kohtuuttomuus kaikessa on liukas kivi josta vauhdin saan.
Maailma rullaa radallaan, mä sivuraidetta kuljen.
Tasoristeykseen puomittomaan joudun jäämään, etten laske alleni. Jään.
Mikä on kun ei ahdista? Huudan sisäiseen korvaan.
Nyt on kyllä sekoittanut joku tuoppiini stydimpää kamaa.
Jäätyä saa lampi lapsuuden sinertävän.
Kuin oisin kokonainen, kun sain naisen sen.
Ei aamu olisi Aamu. Ei uni tulisi. Jos ei tuntea saisi.
Vierellä Naista. Pehmeän posken. Lämpimät jalat.
Naisen jota rakastan ja rakastelen.