En taida nousta ylös laisinkaan
mitä vahinkoa aikaan saisinkaan.
Näen syksyn synkän hämärän,
tihkusateen ja asvaltin märän.
Aika lumeton saa aistit tukkoon,
silmät kiinni, korvat takalukkoon.
Päivässä vuoden tunnen vanhentuneen,
oonko valmis kuolon uneen?

En jaksa enää elää.
En eloa saa elottomaan eläjään.
En jaksa enää elää
kuin sen verran, että henkiin mä jään.

Ystävä antaa käden ystävälleen.
Muistojen tuhkiin vajoan jälleen.
Valkoisia valheita, verukkeita,
humpuukia, pötypuheita.
Kiiltävät kiskot, viimeinen juna.
Niitä katson noiduttuna.
Askel taakse vai loikka eteen?
Rantaan valon vai syvään veteen?

En jaksa enää elää.
En eloa saa elottomaan eläjään.
En jaksa enää elää
kuin sen verran, että henkiin mä jään. (2x)

Henkiin jään
Henkiin jään
Henkiin jään
Henkiin jään