Nollekolme vuodelle kynttilän sytytän/
Joka päivä polleena syntyy uusia kykyjä/
Ja tälle hipidipihiphopille sydän tykyttää/
Ja saa sen lämmön rintakehään vaikka lunta pyryttäs/
Taas mikin kanssa harjottelen oraalista yhdyntää/
Hei ei tää oo nii vakavaa saa olla suuki hymyssä/
Välil ärsyttää kun ei oo mistä kertoa/
Tän kaiken läpi käyminen uudestaan ei oo helppoa/
Nimenomaan biisit jotka kertoo tosielämästä/
On ne ainoot jotka pystyy meikän täällä selättämään/
Silti niiden ansiosta joka päivä heräämässä/
Paperi ja kynä saa mut jälleen kerran kerään päätä/
Sit ku en oo enää täällä jääpä musta jotain tänne/
Mun elämäni biisin kautta kohtaa elämänne/
En kanna kaunaa kamalaa vaik saunan takana/
Jo monta kertaa käyty, ei tää oo niin haudan vakavaa/

KERTSI:

Välil tuntuu siltä ettei enää jaksa/
Silti mä meen eteenpäin, päivä päivältä riimejä mä räin/ 2x


Joka artisti on toisen jälkeen aina uusi buumi/
Musta ei tuu koskaa mitää, hah, minä ja suuri suuni/
Tässä sitä seistään niinku niinku isompiki herra/
Kai takapakkii kaikki ottaa täälä kerran/
Kai ylpee pitää olla täälä omist saavutuksista/
Kai suuri suu pitäs jollain täälä joskus tukkia/
Mut moottoriturpa tää ei koskaan varmaa hiljene/
Vaan räpin maatilan meikä kastelee ja viljelee/
Ei aina jaksa olla asiallinen ja fiksu/
Mun pitäs käyttäytyä hyvin mut mun ote lipsuu/
Ei jaksa esittää tääl mitään vaan oon oma itseni/
Kai jonain päivänä tää leivän maksaa sittenki/
Siihen asti harrastuksena tää tulee pysymään/
Ja vastaus on sama jos joku tulee kysymään/
Et koska aion lopettaa tän paskan räppilätinän/
Ja vastauksena kolme sormee; lue rivien välistä!/

KERTSI

en kai mä muuttumaan
tuu koskaan
mä pysyn aina tällaisena

Ei mua muuttumaan
kukaan saa
ei voi mua satuttaa


"Mä kauan taistelin, mä kauan kirjotin
Mä kauan riimejä rustasin vihkooni
Mä kauan opettelin, mä suuta soitin
Veni Vidi Vici, mä tulin näin ja voitin"

KERTSI