En tiedä onko ympäristöni sumussa
Vai näkökenttänikö vain sumuaa
Sillä tasapainoittelen elämäni reunoilla
Olen lukenut tarpeeksi
Olen nähnyt tarpeeksi
Olen kokenutkin tarpeeksi
Olen horjahtanut jälleen

Seuraan tätä sumuista tietä eteenpäin
Näen hahmoja, joita minun ei kuuluisi nähdä
Kuulen ääniä, jotka eivät ole tästä maailmasta
Tunnen kutsun, johon minun ei pitäisi vastata
En osaa pelätä
Sillä olen tyhjä

Sanat, joita viime yönä manasin
Eivät olleet tästä maailmasta
Niitä ei tulisi kuolevaisen ladella hengille
Olen sekoamispisteessä...
Mitä teen?

Menen maate keskelle sumua ja odotan
Odotan kylmissäni että ne noutavat minut
Henget vievät raatoni pian pois täältä
Kauas pois
Yön peittelevään kalmanvaippaan.