mä elän taiteilijaelämää, näil eväillä/
vedän viinaa keväällä, heräillä kiva, ku vieres juopunut emäntä/
miten sen selätin, ulkonäkö ku linnunpelätin/
mä oon pursimies, nainen mun peräsin/
enää siis, tärinät häiritsee untasi/
kumpaa siis laitat, et varmaan sun kumppaniis/
mä dumppaisin sen, jumppaa ensin/
ei laihu, vaik Zumbaa veisin/
hajareisin, venaa et joku sen veis/
mut ei, ku sä oot haluttu ku Poltergeist/
ei, mitää välii, mitä mä sanon/
jos anteeksi antakoon, takas hiekkalaatikkoon/
mun levyraati on, nettikeskustelijat itkee/
Forresterin Ridge, tekokyyneliä, bisnesvainu Harkimon Hjalliksen/
vedän viinaa, elämä piinaa, nään itteni kauniina/
humalassa, paskaa lupaamassa, mukavasta en käy taaskaa/
hukkapalasta mulkku on tunnettu, ei pulleet tuu/
housuista koskaa, nauti ei suosiosta, se on luoti otsaan/
mitä sä haluut, lukevan sulle iltasatuu/
näyttävän bodattuu rintavakoo, Suomi ku Chigaco/
sun unelmissas, on levytyssopimus plakkarissa/
naisiakin makkarissa, Lapparissa etiketissä käy sankarista/
ku maistissa, pyörii siel Paipissa, tekee räppäreit meist kaikista/
meille kannabis on laillista, on pakko mainita/
et sananarvolla ei painita/
kun jokain pikkuräppäri on levyntekoon valmiina/
anna anteeksi, kaikki mun heikkouteni/
(mä oon pahoillani) jos mä tuntisin itseni, korjaisin virheeni heti/ (mä mietin)
anna anteeksi, kaikki mun heikkouteni/
(mä pyydän) jos mä tuntisin itseni, korjaisin virheeni heti/ (kuka mä oon?)
mua vituttaa suuresti, ase laukeaa kuudesti/
kun uus teini, mixteipil, miks sä miksaat hitteihin/
listoille Britteihin, tsekkaa pelle sun meilit/
sä oot yhtä naurettava, niin ku Hasselhoffin David/
normeja lyön kintaalla, vitsejä ku Frangenin Simpal/
tuotan hittejä kun Timbaland, oon hiphop eturintamal/
niin kornia, kohti norsunluutornia/
normia o solmia, raha kantaa näit tekopyhii sukupolvia/
mua vituttaa jokainen mainostaja, omaa paremmuuttaan kailottava/
oikeestaa vaa, tylsää kamaa, ku ei kiinnosta Jeltsinin Boristakaan/
koomista vaan, kultalevyt takan reunust koristamaan/
mulle se o oikeest sama/
huonoja viisuja, voi tsiisus, ku kovat piipus/
nykyräppäreitten äänet, ku ne ois vetäny liituu/
kun mä nauran, tunti kaupal, nössöi koko äijälauma/
mihin suuntaan meni, comeback onnistunu niin ku Schumacheril/
mä oon valehellu, puhunu niin paljon omiani/
Alko käy jo kodistani, uuno ku sotamies Masi/
tarkista faktasi, potkuu ku Ronaldon saksaris/
jos joku on paskaan, niin se on ainakin mun maksani/
voit sanoo, mitä haluut, näytät hyvält, ku kaulas on naru/
oot itkuinen Aladdin, tää on Jafarin paluu/
ei oo muuta sanottavaa, kun mä asiani hoidin/
mun biiseis on syvyyttä, vähän ku Vesa-Matti Loiril/
kertsi x1
jokanen maansa myyny matonen, madosta matoo latoen/
juoksen niitä pakoo vaik ihmisten taakse kadoten/
aina jauhanu akoille, ei pysty pakoilee/
koska oon ite tyhmänä tehny aina alotteen/
kaikki ei oo mun vika, vaikka oonki sika/
feidaan sen likan, ja ajaudun ojaa ku Toyata Celica/
koita jo tajuu, tää on mun paluu alkuu/
mä makaan ja sä lyöt vikan naulan mun arkkuu/
junttaan sua nyt saatanan narttu/
mä en oo sua huomen enää bäkkärillä varttuus/
lataa jo horo ne sun akkus/
tostavaa mursit mut taas niiku perunalastun/
matkal huipulle tulee niin monta etappii/
ja kaikkea ei korjata kemiallisel metallil/
räppään ku separi, no sit metallii ois liiteris/
miten must tuli gepardi, ja sust komee tiikeri/
oon kymmenes sä oot peril viides minuutis/
mä oon turvas niin kauan ku muistat ottaa pilleris/
kaikki tietysti saa, mä vikaan, muut ensin/
oon leija, ku yli (kröhöm) käenpesän lensin/
yleensä aina kusen biiseis tietty sen kertsin/
älyst yhtä nopee ku läppärin megahertsit/
en onnistuis liimaamaa edes postimerkkii/
mälläsin meidän porukoiden Mercedes Benzin/
kertsi x1