Herään metsästä
mättäiden keskeltä
musta lähtee punaisia lankoja
seuraan niitä
verisuonia

Puut huojuu, mut´ei kuulu ääntä
pimeys sulkee minut syliinsä

Saavun ison joen rantaan
mies veneestä heiluttaa
ojentaa kätensä
kutsuu mukaansa
lähden ilomielin

edessä näen valoa
takana vain pimeyttä
en pelkää enää

En pelkää enää