Turparauta (säv. Lauri Holm, san. Markus Hurme, sov. Malvo)

Melusaasteesta rauha / rutiinit ja selkeät määrävarat. / Teuraskarjana jonossa / ruumiinpohjana pinossa. / Nojaa sohvalle taakse ja nauttii olosta / siivosi oman tonttinsa perinpohjin, / eikä tavalliseen tyyliin liannut toista sanoilla / joita olisi voinut sylkeä peiliin. / Et enää naura / sinulta puuttuu leuka. / Oli mies tai nainen, / turparauta / puutteellinen tuottaa lukon vaientuneen / loppuun asti tasaisen maantien. / Puolueettoman maan ihminen / tunteikas paskiainen. / Ei kylvä enää eikä niitä, / tietää milloin puhe riittää. / Turparauta. / Et enää naura.