eka verse:
nuori tyttö istuu vaitonaisena nurkassa yksin/
huutava synti sisällään ei pysty purkamaan vyyhtii/
kumpa vaan nytki hän voisi olla se hurmaava tyyppi/
mutta pilkkaavat sanat aina hänet surmaavat tyystin/
jatkuvat haavat tekevät hänestä julman ja kyyni/sen
silti joka yö hän käpertyy nurkkaansa nyyhkien/
kuuntelee ääntä sisällään: turha ja syyllinen/
oot turha ja syyllinen väittää murhaaja psyykkisen/
paineen alla fyysinen olemus uhkaavast dyynien/
lailla romahtaa ketään ei kiinnosta syy siihen/
omapa on vikansa, mieles oman talon kimarat/
kyl kaikki murheet haihtuu mielest koval paloviinalla/
vanhemmat kiroo ja kieltää oman tyttärensä/
hän tuntee eksyneensä yksin pimeään ja kylmään metsään/
kyl mä kestän, on pelkkä fraasi ei jaksais yhtään elää/
kunpa kaikki olis vaan unta ja vois sängystä herää/ mutta
kertsi 1:
yksin oot ja hiljaisuudessa sä kuulet yksinäisyyden äänen/
kukaan ojenna ei kättänsä ja turvaan sua täältä vie/
x2
toka verse:
nuori tyttö istuu vaitonaisena nurkassa yksin/
hän tietää et vain Jumala pystyy purkamaan vyyhdin/
hänen sisällään, niinpä hän isäänsä kiittää näin sinä näät ikävän mikä tääl pidättää itämäst rakkautta riittävää niinpä säälithän sä luotuas sitä säälittävää/
koulukiusattu, uskonsa takii monen jättämä/
kuitenkin vahva ja tietää ei Jumalan lapsil oo pelättävää/
alkaa tekeen musaa koneel ja kehittyy nopeeks räppääjäks/
vaikkei ole pätäkkää hän uskoo musa jotkut on herättävä/
on edelleen yksin kosk ei mahdu maailman muottiin/
ei kiinnosta maailman muoti eikä baarissa tuoppi/
sydämellä yksinäiset jotka on nalkissa luolis/
on valmiina luoviin sinne missei auta barbit ja muovi/
tapaa kadulla tytön josta puhuin aiemmin
huonos kunnos laihempi kaiketi elämä vielä vaikeempi/
saa kertoo et on joku joka rakastaa häntä/
tyttö uskoo ja kuulee sydämessään palavaa ääntä/
kertsi 2:
yksin et oo hiljaisuudessa sä kuulet taivaan isän äänen/
hän taas ojentaa kätensä ja turvaan sinut täältä vie/
x2