Soittajaa mietitytti pula aiheiden.
Laulajaa sanan säilä liian iloinen.
Kansa tanssilavan synkän metsikön
kuulla tahtoo vain nuotit pohjoisen.

Murhetta, surua vain poika pohjolan
tahtoo iloksensa kuulla soittajan.
Duurisoinnut Jussi suohon takaisin
kuokallaan survoo kuolemaan.

KERTOSÄE:
Nuotit pohjoiset kylmyyden hehkun saa.
Pirstaleiksi jäätyessään hajoaa.
Kuurasta soinnun viimeisen kai kuulla voi.
Lumen alla yksin soi.
Nuotit pohjoiset soittavat soittajaa.
Elävät elämäänsä kansa omanaan.
Vangiksi jäädyttävät metsiin kesäisiin
tanssikansan omiin tyhjiin unelmiin

Kaamoksen koittaessa maa jäätyy taas,
kuten entisestään mieli asukkaan.
Talven pimeydessä ylös taivaaseen
nousee tahdissa nuotin pohjoisen.