en myöntää
en kieltää
en ymmärtää voi jumalaa
en koskaan ole uskonut ihmeisiin
en voimiin tätä korkeampiin
en kuitenkaan tuomita voi
jos sellaisia ihmiset loi
kun olla luojaan uskomatta voi olla vaikeampaa
kuin puhdistaa saastunut maa
tai matkustaa tähtien taa

kun te näette taivaan
satutteko koskaan ajattelemaan
ettei mitään tarkoitusta ole ollut
eikä jumalaa

kun tutkivan katseemme käännämme
luontomme yksityiskohtien niin monimutkaiseen
elävään järjestykseen
onko tullut mieleenkään
että muutama miljardi vuotta
ois riittävä aika sen syntyä itsestään

tai jos olen ulkona yöllä
ja katselen ylläni kaartuvaan maailmankaikkeuteen
se ei saa mua polvilleen
eikä herraa pelkäämään
sillä taivas on helvetin kaukana
meistä ja kaikista muistakin tähdistään
eikä se jää yhtä ihmistä kaipaamaan
eikä ihmiskuntaakaan

niin
moni uskoo ihmeisiin
pyhimyksiin riivaajiin
paratiisiin helvettiin
sekä voimaan korkeimpaan
joka jostain taikoi maan
epäillä kai sentään saan

ja kun ennen uskottiin
keijukaisiin tai hiisiin
nykyään taas kaukaisiin
avaruuden vieraisiin
jotka lautaslaivoillaan
meitä saapuu sieppaamaan
epäillä kai sentään saan

mutta saattaa olla niin
että luojaa kaivattiin
tulevaisuus turvaamaan
humanoidit keksittiin
koska muuten jäätäisiin
ypö yksin maailmaan
joka hukkaan heitettiin
universumiin
valtaisaan