Pohjoiset Nuotit: Arvet


Kaipuussasi soi takaa meren ääni hiljainen
ja kuulas syksy-yö.
Etsit koko matkan jotain.
Et tiennyt että, olit sen jo löytänyt.

Läpi soiden, metsien vailla karttaa kulkien.
Ihmisyyden puolet monet tutkien.
Salaisuutta etsien kuljit päivään eiliseen.
Poimit kukat kauan sitten kukkineet.

KERTOSÄE
Rauhassa yksin olit sinä iltana
kun joku oveen kolkutti.
Menit avaamaan, mies sisään asteli.
Riemastui sinut nähdessään.
Oli arvet vielä käsissään kun
syleilyynsä otti sinut niin pelokkaan.
Mukanansa lähdit matkalle kaivatulle.
Et edes ehtinyt pakkaamaan.

Viimein valaistuksen loistaessa pysähdyit.
Tartuit käteen auttavaan.
Pelastetun pienen hetken tänään
pystyit vihdoin jakamaan.