1.verse

takajärvi paikka missä mä oon varttunu
paikat on pysyny samana vaik vuosii karttun
voi vielki nähdä ne samat leikkipuistot
mis sillo penskana toisii piiloo me juostii
sytyteltii nurkkajussii
muistan ku se naapuri kadun mies raivoissaa huusi
ja tost viereisest talost haettii karkkipussii
talvel isän kans takametästä joulukuusi
se oli rauhallista aikaa
kilttipoika sai sylin täytee lahjoi
ja jäkis kentäl luisteltii eka kentän laitaa
isojen poikien sekaa ei päässy ennenku kasvoi
mut mä tykkäsinki enemmä katulätkästä
näretiellä tuli pelattuu talvet ja kesät
nelimaalii kivat muistot tosta tien pätkästä
olin lyönti vuoros ni täytty ne pesät

kere:

näit kadunkulmii mä en unoha koskaa
pikku poika hymy huulil piti hauskaa

takajärveltä miljonii muistoi vaikka
tää on mist kaikki lähti, mun kotipaikka

2.verse

eikä se haittaa vaik ajat on nyt takana
muistois ne elää, ja mä elän niiden mukana
mukava oli nimet kirjoihin laittaa
pallo paikal huudettii ni heti juostii piilo paikkaa
mitä se haittaa vaik kiinni jäätiinki
joskus sit pimeel valopiiloo, oli jännää
päätinki sit ottaa mukaa laserlampun
härnättii naapureita, nössöinä juostii karkuu
äiti huusi syömää
ei vietetty aikaa sisäl vaa pihal yömyöhää
suksilla hypittii naapurin katolta yks ilta
ja mul on vielki nuo pissit mitkä voitin hastilta
olin haka joka lajissa
nyt ilosin mielin nautin huurteiset lasista
selaan kuvaalbumii ja kirjotan piisin loppuu
aika kultaa muistot tähä kyl tottuu

kere

spiikki

kere