Katson mun taivast, joka hetkessä katoaa/
salamat iskee, ja tuo surmaavaa sanomaa/
ne yrittää kertoo, että kohta mut surmataan/
mut pyydän apua, rukoilen turvasta/
jos en saa suojaa, mä jumitun tähä hetkee/
vereni valuu, vaik murran kaikki esteet/
en pääse karkuun, ku joka puolelt hyökätään/
ja häviön tullen, jälleen nyökätään/
häviö tai ei, mut mähän tein parhaani/
ja kiitollinen siit, et oon katujeni kasvatti/
jos maa murtuu alt, ni miten pelastin henkeni/
taisin kuolla, ja repii siivet enkelin/
revin ne irti, ja lensin kauas pois/
en välitä noist, vaik oon vasta viistoist/
mä hengitän, mä selvisin hengissä/
enkä oo enää, heikoin tässä lenkissä/