uhelimen suljen,yritän peittää itkuu salaa/
Kun kuulin ettet enää ikin maan päälle sä palaa/
Sut eile löydettii joen pohjas kirje oikees kädes/
Kirjotit mulle hauraasti ettei mitää tarvi hävet/
Sä olit ystäväni,mun ainut tukipuu ja/
Muistan kuinka eka kerran kosketin sun suuta/
Sä olit terve,et vetäny viinaa etkä tupakkaa/
Vaik olit uskovaine olit silti tosi mukava/
Sun kanssas ei koskaa ollu tylsää koska/
Muistan mitä löydettii mutsis pöytälaatikosta/
Runokirjoi,luettii öisin pihal kuutamossa/
Oltii leinon ja muiden suurien nimien lumoissa/
Yhessä hoilailtiin,biisejä klassikoista uudempii/
Ja kun ei muuta tehty,me pelkästään vaa suudeltiin/
Toivon että nyt sä rauhas haudan alla lepäät/
Jätit paljo hyvää maan päälle,ei lohduta mua sekää/

"Äänettömästi kaikuu sanat Hiljaisuus/
Liikkuu huulet aivan liia hitaas minun suus/
Koitan peittää itkua,mut silti itken itten uneen/
Kunnes silmäni vihdoin suljen Ja tiedän yön saapuneen/"

Mä kävin terapias,ku tuntu etten selvii tästä/
Itkin iten uneen ja puhuin menneest elämästä/
Haudallesi,öisin vaelsin ja itkien nukahdin/
Olin menneiden muistojeni vanki...vanki/
En pystyny erottaa,mennyttä nykyhetkest/
Toisinaan olin pihalla niiku ne itä-stadin spedet/
mun pitäs rauhottuu,mut muisto sattuu/
Tiedän että silmät kastuu ja haavat saa avaa avattuu/
Mut hammasta purren jatkan matkaani kohti valoa/
On eessä paljon sanoja mut mä jaksan valvoa/
Tunnen sisimmässäin poltteen, pakottaa mut itkemään/
Vihan siementä kylvämään ja verikukkii kitkemään/
Ontto sielu kaipaa täytettä,se jääny taakse on/
Ja vaikka kuinka koittas pelastaa on lopputulos lohduton/
Sä varastit mun sieluni ja sydämmeni veit pois multa/
Mut kaiken jälkeen haluan pyytää anteeks sulta/


Flashbäckit iskee näen ,käteni kurkullasi/
Kuulen yhä kiljuntasi sekä näen sun silmäsi/
Jotka anoo armoo,mut tappajalt on turha armoo anoo/
Mä olin meist se jolla ei koskaan ollu tarmoo sanoo/
En tahtonu et sä varastaisit kaiken irti musta/
Jäljellä paloi sieltä täältä sekä pelkkä tuska/
Sisimmässäin mä pyydän anteeks murhaa/
Mut mä tiedän,että pyydän anteeks turhaa/