En ole pelkuri, en pelkää.
Meidän maailman epäreiluuksia vastaan taistelen.
Tätä systeemiä vastaan.
Joka kulmassa on pelkkiä ongelmia.

Monet meistä ovat jo epäröiviä.
Ketä uskoa, ketä ei? Oma mielipide on jo unohtunut.
Eivät tiedä mitä tehdä.
Miten elää jatkossa, miten olla jatkossa?

Sano minulle, ystävä, milloin tulee loppu maailman ongelmille.
Tai täysi tuho meitä tavoittaa.
Maailmanloppu alkaa.
Jopa pappi pistää aseen ohimolle

menetettyään uskon meidän tulevaisuuteen,
hyvään, rakkauteen. Pelottaa edes kuvitella
mitä seuraa jatkossa. Moraalin katoaminen.
Ihmishenkien menetys, kuuluisuuteen pyrkimisen takia.

Rahoiden ja vallan takia. Syntiset halut!
Ei enää ansaita, vaan varastetaan.
Ja tapetaan mielummin, kuin tasavertaisessa taistelussa
testataan voimiaan. Epäreiluus.

Mutta missä reiluus on? Missä omatunto tai kunnia?
Enää ei ole anteeksiantoa, pelkkä kosto.
Niin se on! Kaikki mikä oli kauan sitten
on unohtunut. Huipusta kuiluuseen me tipumme.

Mitä kauemmaksi, sitä huonommaksi.
Raha - on kaikki mitä me tavoittelemme nykyään.
Syntiset sielut, sydämmen tilalla kivi.
Katso mitä meistä on tullut.

Minun silmät ovat väsyneet katsomaan
Kun pahus voittaa hyvyyden
Kun ansiokas kuolee, mulkku voittaa.
Kun laiska on kylläinen, ahkea on nälkäinen.

Kun lahjaton on tunnettu,
Suositettu, rikas, asuu hienossa asunnossa.
Mutta lahjakas vuosikausia pyrkii unelmaansa.
Mutta kukaan ei häntä tunnusta.

Askel askeleelta, päivä päivältä
Vuosi vuodelta lähestyy luovuttamatta.
Mitä vaikeampi on taistelu, sitä hienompi on voitto.
Usko itseesi, olisit kuka tahansa.