biisi tää, mä tein sen sun muistolle/
jo kerran päädyit junan alle kiskolle/
sanoit et lähit siit pois vaa mun takii/
se oli vaa hetkellistä, minkä takii?/
en osannu auttaa, olin ite liian palasina/
sä lähit täält, voi kunpa takas palaisitkaa/
lähes tuhat suomalaista, sä olit yks niistä/
taas yhen kynttilän haudalle pistän/
laitot viestin ettet jaksa enää elää/
keskel yöt puhelimen soittoo mä herään/
tuskaa, hiljasta, mustaa/
aamuaurinko ei nouse, maa täyn usvaa/
olit kuulema hypänny alas kalliolta/
sitä ennen olit kai aukassu valtimoita/
äkkipysäys kivusta sut vapauttaa/
anna anteeks etten osannu suo auttaa/

kertsi
et enää herää, syvä uni jatkuu/
liia monel tääl kesken jää lapsuus/
sun muistolle, lasken ruusun haudalle/
tää biisi sun ikuiselle rauhalle/

suru-uutisen täl viikol sain taas/
toivon et teil on kaikki hyvin taivaas/
mikä nyt on? en osaa sanoiks pukea/
ite samas tilanteessa sain kyllä tukea/
arkku on kiinni, kivee kaiverretaa kirjaimet/
RIP muistot hiljaset/
en osaa itkee mut silti suo kaipaan/
muistolles taas yhen ruusun laitan/
ajatuksissa, sä elät sydämissä/
elät mun muistois lämpimissä/
oot poissa, poissa pysyvästi/
seison haudalla, sanon hyvästi/
turhaa, nyt pääsit turvaan/
ystäväni, päädyit itsemurhaan/
kalliolta alas päättyi sun retki/
rauha sielullesi, ikuisesti/

kertsi

Jokaisessa poisnukkuneessa
ystävässä me kadotamme osan
itsestämme, usein juuri sen parhaan osan

Hiljaisuuden äärelle
sä miksi käyt näin varhain.
Ain sydämissäin sinusta
säilyy muisto parhain

Rakas ystävä ei koskaan kuole.
Hän elää ajatuksissamme,
sydämissämme, muistoissamme