ILMALAIVA ITALIA

Hei irrota köytes, lennä taas, Italia!
Me toivomme sulle onnea, tuulia.
Voit miehistöön luottaa, ja suunta on pohjoinen.
Ei kohtaloaan arvaa tuo laivamme valkoinen.

Käy maan yli laiva hiljainen, Italia.
Ei kompassi näytä vaaroja, huolia.
Sun rohkeuttas kiittää jo kylät ja kuninkaat;
Et kunniaasi niittää voi kokonaan milloinkaan.

Jo hävisi manner, alla jää, Italia.
On edessä usvaa, rakeiden kuulia.
Ei aurinkokaan kanna nyt säteitään luoksesi;
voi aluksemme piirtää jo hylyksi kartalle.

Ei miehistä kuutta milloinkaan, Italia,
voi löytyä sieltä, keveitä multia.
Kuin poutapilven varjo on laivamme kultainen
ja kohtalomme suunta on salaisuus ikuinen.