Omasta puolestani



Katso taaksesi ja kerro miltä tuntuukaan nähdä kuinka nuo
sillat roihuaa.
Lämpö niiden liekin joskus vielä ilmaan haihtuu, vaan nähtäväksi jää koska karma sen kostaa.

Kun kuljet läpi pimeimpien kujien,
parkkihallien tai ohi ojien,
mieti joka askel, pelkää kuitenkin
oletko edes yhden luodin arvoinen?

Kuka seuraava on, kuka vielä saakaan tietää miten huokeaan
hintaan ystävät myydään?
Aina tulee uusi joka vasta ymmärtää sen kaiken nähtyään,
kun poistuu veitsi selässään.

Kun kuljet läpi...

Kenen uskotkaan nyt enää sinuun luottavan, kenen sua kuulevan,
sua, sutta huutavan?
Ota, katso peiliin, katsot petturia silmiin joka kaltaistensa kanssa
joutaa helvettiin.

Kun kuljet läpi...

Ja ne joita ei voi enää pelastaa,
ne jääköön jälkeen, niitä tuskin tarvitaan.
Petturuudesta ne jotka tuomitaan,
ei saa mun silmäkulmaa edes kostumaan.

© 2007 Juhani Vuontio