Saavut sisälle kahvilaan
Mä tuijotan hahmoa liikkuvaa
Et mua vielä huomaakaan
Käännän katseeni sivumpaan

Vilkuilet mua uudestaan
Olen kun mua ei oliskaan
Yrität silmilläs koskettaa
Tunnen virran väreet taas

Niin vaikee,
mutta helpompi kuin uskoitkaan
Tahdon sua mut en osaa ottaakkaan
Miks et jo lähelleni saavukkaan?
Onko sua sitten olemassakaan?

Huomaan hahmo lähestyy
Se jotain multa kysyy
“Onko tässä tilaa?”
Hymyilen, teen sijaa

Vetovoimaa ja energiaa
Lauseissas jokin kiinnostaa
Ne mua innostaa
Tullaan juttuun, pilaillaan

Niin vaikee,
mutta helpompi kuin uskoitkaan
Tahdon sua mut en osaa ottaakkaan
Miks et jo lähelleni saavukkaan?
Onko sua sitten olemassakaan?

Kello kuutta lähestyy
Unelmissain lanka kiristyy
Kohta me kohdataan
Oliko tää sittenkin harhaa

Niin vaikee,
mutta helpompi kuin uskoitkaan
Tahdon sua mut en osaa ottaakkaan
Miks et jo lähelleni saavukkaan?
Onko sua sitten olemassakaan?