Missä paikka minne mikäkin pantiin / Ei mahdu muistiin sen tarvitsen takaisin / Kadut eivät ole hopeaa vieläkään / Vaikkakin kääntäneet kulkijansa ympyrään / Kiiltoa silmissään, valheellisen hienoa / Luonnottoman tyrkyllä, ihmistä hämmentää / Kädet levällään ja liian leveää / Vaihtoehtona istunto mielensä perältä / Harvoin tulee vastaan vastaanottoa / Vastaväitteitä kasvaa paskassa aina / Routainen talvi meni ohi siinä missä muutkin / Aina joku kuulee, loput päähän potkii / Loputon ja lohduton litania jatkaa jatkumistaan maailman miljoonissa puroissa / Vain pienet vuolaat virrat sitä kiinnostaa / Totuus ei kosken kuohuista loista / Ei koskaan / Aikansa kaikella ja paikkansa kaikkialla / Ei aina kahta puolta kaikessa olevassa / Ne koittaa herätä ja pysyä poissa taikka nukahtaa / Tämä maailma me läpikuljetaan / Tervetuloa juurieni kirjaan / Vastavirtaan jo johdanto sivulla / Todenhakija, oman toden hokija / Mustavalkoinen maailma :: Turha tuudittaa itseään sillä että :: Asiat paranee itsestään vielä :: Aikaa korjaa pois korkeintaan nukkuvan, virtoihin hukkuvan, arkipäivän ahmijan :: Turha sokaista omasta onnestaan itselleen tie joka ruosteenkin kestää :: Turha oikaista ystävän sanoja :: Jokainen puhukoon ne perkeleet mielestään ::