M.Vilkman

On haavat avattu uudestaan,
tule janosi pois juomaan.
Riisu lampaanvaatteesi ja ota mut kokonaan.
Laula oodi itsestäsi,
maalaa taulu kasvoistasi.
Paina kruunu otsallesi ja polttomerkki rintaani.

Tule kaipuuta pilkkaamaan,
rakkauteni raiskaamaan.
Ne sanat korvaani kuiskaamaan, jotka kuulla halusin.
Sido minut verkkoosi,
polta sokeiksi silmäni.
Riisu kaikki vaatteesi ja ota mut kokonaan.

Kun taas sut saan,
on sydän tulta ja tuska kauniimpaa.
Eikä mikään saa mua kulta niin, kuin sinä tai tämä maa.
Kun taas sut saan,
on veri mustaa ja aika mustempaa.
Eikä mikään vie mua kulta niin, kuin sinä tai tämä kylmä maa.

Haavat vuotavat solkenaan, tule janosi pois juomaan.