Osmo Kuokka perheineen: YdinRuno


Nimettömän punainen kynsi rahisevan raapivalla Selkäranka-reitillä
asemat: Häntäluu – Niskanikamat
Pehmeää pehmeämmät lämmön rinnat
laskeutuvat kylmänhikisille lapaluilleni
huokuva pesäke nousee pakaraistuimelle
kuumaa hengitystä läheltä, kevyet hampaat korvalehdellä
kaikki häiriintyy, koska ulkoilma kumahtelee lasiin
joillain juhlat – iloaan tulittavat elokuun taivastaustalle

viimeisestä kultavalosateesta jää omituisesti kahdeksan savupatsasta –
kuin ihmisfiguuria – matkaamaan kohti auringonlaskua joka muistaa minulle miten
60 vuotta Hiroshiman sulattamisesta

niin, annetaan olla