Ikuinen Vaiva: Pirunpelto


PIRUNPELTO

Vielä seisoo jaloillansa työn mies
Kätensä rikki halkeilleet
Jonnekin tuuleen menneet elon hetket
Kuin tomuna karanneet

Raudan ruosteisista palasista
Itselleen joskus auran kasasi
Nyt kyntää mies peltoaan,
Tuonen multaa, kiveä, taivas iskee tulta

PIRUNPELTO
minun menneisyyteni on
PIRUNPELTO

Haluan yrittää, antaa kaiken
Vuoksi edes yhden päivän paremman
Jonka jälkeen helpompaa olisi unohtaa

Kaistaleella kapealla arkinen työ
On pakko miehen tehdä
Piinaa sarviotsa yöt vuoteen alla
Päivät joutomaan laidalla
Lähettää se tuulen mukaan sanaa viisasta
Elämisen taidosta ja nauraa
”Riemuitse mies pienistä elon hetkistä,
Kaikista näistä harmaista päivistä”

PIRUNPELTO
minun menneisyyteni on
PIRUNPELTO
tulevaisuus

Haluan yrittää, antaa kaiken
Vuoksi edes yhden päivän paremman
Jonka jälkeen helpompaa olisi unohtaa

Haluan yrittää, antaa kaiken
Vuoksi edes yhden päivän paremman
Jonka jälkeen helpompaa olisi nukahtaa