[Verse 1]

Liekki, joka nousee halusta hallita,
ei malta säästää, ei malta valita.

Se syötyään sielun ahneesti juo,
eikä mitään uutta tai kaunista luo.

Ne lahjat, ne valot ja viisauden työt,
nyt nielevät varjot ja kylmimmät yöt.

[Pre-Chorus]

Kun mielen valtaa
vain voiman ja kunnian nälkä,
käy kimppuun barbaarinen heimo,
jolla on ranka ilman selkää.

Jonka ymmärrys on
uuvuttavan typerää.

[Chorus]

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Mikä kerran oli kirkasta,
herkkää ja luovaa,
on nyt vain kylmää
ja tuhon juovaa.

[Verse 2]

Tuhkaksi murenee viisauden puu,
kun hengenlahjat vallan alle alistuu.

Kuin kultainen häkki,
johon laululintu kuolee,
kun ahneen käsi
vain rautaansa vuolee.

Ei mikään idä,
missä tämä kulkee,
sen hengenlahjat
silmät ikuisesti sulkee.

[Chorus]

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Mikä kerran oli kirkasta,
herkkää ja luovaa,
on nyt vain kylmää
ja tuhon juovaa.

[Bridge]

Kuin palatsin puutarha,
jota myrkyllä kastellaan,
kun kaikki kaunis
vain yhdelle annetaan.

Sen antimilla juotetaan
vallanhimosta humalaan.

Se on oodi,
joka liekin mustaksi värjää.

Se on hymni,
joka sääliä kerjää

sille,
joka elämässä pärjää.

[Final Chorus]

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat käyttökelvottomaksi.

Tuhkaksi murenee viisauden puu,
kun hengenlahjat vallan alle alistuu.

[Outro – ]

Vallanhimo polttaa
hengenlahjat
käyttökelvottomaksi

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu