Hyväntuulista retromeininkiä. Chorusilla kuorrutettu sahaleadi suorastaan hiveli korviani ja napakat rummut tuplabasareineen pitivät huolen että homma menee vauhdilla eteenpäin. Minulle tuli kuitenkin semmoinen olo, että jotakin rouheutta olisi pitänyt olla. Sahaleadi oli ehkäpä sittenkin liian hallitsevassa roolissa korostaen ylätaajuuksia. Mutta retro on aina retro elikkä turhia kai tässä nirsoillaan. Ihan menevä kappale kaiken kaikkiaan.