Alun kaikukitara luovat hienosti pohjaa tulevalle maailmanlopulle. Rumpujen lähtiessä käyntiin riffin kanssa ensimmäisenä korvaan pistää asia mistä en yleensä kamalasti pidä, konerummut. Tässä ne kuitenkin toimivat yllättävänkin hyvin, vaikkakin välillä ehkä hieman elottomilta(liekö sitten tarkoitus?). Mutta riffi konerumpujen kanssa on mitä mainioin synkkä junttaus. Mutta sitten lähteekin oma suosikkiosioni tästä biisistä, cleanikitarariffi, mikä tuo mieleen Doom 1&2 (mikä ei ole muuta kuin hyvä asia!) Tässä kohdassa konerummut eivät enään niin häiritsekkään. Lopussa taas palataan synkkisjunttaukseen ja taas doomeilemaan. Elikkäs, oikein kiva biisi! Ainoastaan tosiaankin konerummut hieman häiritsevät ja särökitaraan jäin hieman kaipailemaan massivisempaa saundia. Bändin kanssa soitettuna saattaisi kuullostaa hieman jykevämmältä, mutta iskee näinkin! Hienoa dömeä!