Minä sopeudun on
itselleni se biisi,
jossa olen pitkästä
aikaa saanut sanat ja
sävellyksen kaikkein
parhaiten toimimaan
yhdessä, niin kuin
niiden kuuluukin.
Laulujen sanoituksethan
ovat sanoituksia, eivät
paperilta luettavia
runoja.
Mutta jos joku haluaa ne
mieluummin runoina
mieltää, niin mikäs
minä olen sitä
kieltämään... Nyt kun
tuli puheeksi tuo
viittaus Zen Cafén
Todella kauniiseen, niin
huomaan itsekin
kertosäkeistön
muistuttavan kovasti
kyseistä biisiä,