Yli vuoden hiljaiselon jälkeen uutta, joskin kaavamaista matskua.
Haikeaa, repetitiivistä pelimusiikkia. Aurinkokunnan viimeiset sankarit kohottavat katseensa Ganymede-kuun taivaalle ja valmistautuvat lopulliseen koitokseen!
Tunnelmallista chiptunemäiskettä kokeellisin vivahtein. Yarr, shiver me timbers!
Ahkerasti Half-Life -soundtrackejä kuunnellessani olen todennut että Kelly Bailey (säveltänyt musiikit kaikkiin Half-Life -peleihin ja yhtä biisiä lukuunottamatta Portaliin) on todella kova jätkä. Tämä biisi on pääosin HL-soundtrackien inspiroima, vaikutus on todennäköisesti havaittavissa.
Jotain tämmöistä tämä nyt sitten on. Ei erityisen eksperimentaalinen tai progressiivinen teos aikaisempiin biiseihin verrattuna.
Lisää avaruussynfoniaa. Alkaa vähän kömpelösti, mutta olen melko tyytyväinen tuohon loppuosaan.
Tehty ikävän useamman tunnin kestäneen nettikatkoksen aikana. Haista paska/kiitos dna!
Taas väännellään ja käännellään käytännössä yhtä melodiaa, edeten varsin minimalistisesta chiptunemaisesta mäiskeestä orkestraaliin. Ainakin tätä oli hauska tehdä, jos ei muuta.
Lyhyen hiljaiselon jälkeen tuli tehtyä aika fiilispohjalta tämmöinen. Perustuu aika pitkälti yhden melodian ympärille ja on melko lyhyt ja progressiivinen mutta niin ovat nuo muutkin biisit aika pitkälti. C64-rumpusamplet kaivettiin jälleen esiin arkistojen pohjalta ja pakkaa sekoitettiin hieman emohtavilla pianomelodioilla.
Mikserin tamppausbiisikilpailua varten. Tehty alusta loppuun noin kahdessa tunnissa.
Aavistuksen verran paremmin masteroitu versio biisistä, pidemmällä introlla ja SID-arpeggioilla höystettynä.
Kunnon chiptuneavaruusmeiningistä on ollut hieman taukoa mutta nyt se tekee voitokkaan paluun. Vähän kehnosti miksattu tällä hetkellä, levyltä löytyy sitten enemmän työstetty ja tietysti parempilaatuinen versio.
Olen leikitellyt tässä jonkin aikaa ajatuksella että julkaisisin omakustanteisesti levyn (todennäköisesti aika pienen painoksen) jossa olisi noin 10 biisiä juuri tällaista samanlaista aika hämmentävää musiikkia mitä olen tehnyt. Jos joskus niin teen niin siinä tulee SID-mäyssäysten ja ambientpainotteisempien biisien lisäksi olemaan tämä ja ainakin yksi jatko-osa samantyylistä breakcore/ambient/mitälie/orkestraalia. En tiedä haluaako kukaan oikeasti ostaa noin kummallisella genreakselilla liikkuvaa levyä mutta ainakin sitä voisi tuputtaa sukulaisille ja ystäville. :D
Näytekappale keskeneräisestä (ja täten vähän kehnosti miksatusta) biisistä joka päätyy luultavasti tulevalle levylle. Spaceninjas Prepare for Battle -tyylinen bassointro, lo-fi-särötettyjä rumpuja taustalla ja kaikenmaailman kolinaa ja suhinaa veikeiden arpeggioiden säestämänä.
Pitkällisen valvomisen tulos. Kai tämän voisi mieltää jonkinlaiseksi darkstep-speedcorefuusioksi.
Tarkoitus oli tehdä jotain aivan muuta kuin jatkoa avaruusninjojen mielenkiintoiseen tarinaan mutta parempi näin. Pahaenteisiä melodioita, C64-mäiskettä, raskasta ambienttia väliin ja paljon muuta.
Avaruusninjat iskevät takaisin. Hitaanpuoleinen verrattuna edellisiin, lupaan kyllä tehdä vastaisuudessa enemmän jäätävää trancespeedcoremitäliemättöä.
Jatko biisille Spaceninjas Stole My C64. Paha sai tällä kertaa palkkansa ja ilkeät avaruusninjat turpaansa.
Nopeasti fiilispohjalta väsätty ehkä jonkinsortin industriaaliambienthuttu SID-mausteilla. Pidempää tuotantoa luvassa lähiaikoina.
Olkoon vaikka industriaalimetallia. Tylsää oli niin päätin kokeilla kuinka hyvin metalli luonnistuu ja paskastihan tuo.
En oikein tiedä miksi tätä pitäisi enää kutsua. C64-tyylisen rumpuraidan kuorrutteena nopeatempoinen trancelead ja ties mitä särötettyjä padiääniä ambientkohinan ja -paukkeen sävyttämänä.
Halusin kokeilla jotain erilaista niin mikäs sen erilaisempaa kuin ambient speedcore.