Lumpeiden kuolema
Lampin kaadettiin myrkkyjä täyteen.
Lumpeet kuolevat.
Ystävät ovat mustia muistoja enää,
näivettyneet varret ja eltaantunut hhaju,
Pelkkiä
raatoja
ympärillä,
Viimeinen yksin yskii
Pimeys valtaa,
luistinradoilla luistelevat vaaleanpunaiset vanhat sedät
tikku-ukkoja vain
syvemmälle joudun vain
ja kun luuulen
pohjan kohtaavani,
alkaa sarastaa
KUULEN LINNUN LAULAVAN!
Aurinko alkaa paistaa
ja anti shine happo peoply katsoo, kun
lumme kasvaa vitun isoksi ja sylkee rakkautta
ja ihania uusia lumpeenlehtiä ja mesiangervoita
koko mallimaan täyteen iloa ja...
Lohikäärme
kuuntelee kaupungista kaikuvia solvauksia rauhassa uinuen.
Huhut ja juorut saavat sen raivon partaalle, vaikka se on ystävällinen ja
lämmittää kaupunkia talvisin. Päättää tuhota kaupungin, lopettaa ensin
lämmittämisen ja saa vihat niskalleen. Polttaa koko kylän ihan poroksi
ja menee takaisin nukkumaan. Oppivatpahan olemaan!