Sunnuntain nopea veto: kevytmielinen jurnutus, joka ammentaa laihaksi käyneestä ja pahoin vanhentuneesta samplekirjastostani.
Kolmisen vuotta vanha monoraita munaiselta Yökala -EP:ltä. (Älkää kysykö.) Biisi tuuttaa aika lailla neliöaaltona seitsemän minuutin ajan. Volat kanttiin, apinat!
Hipun verran röyhkeästi miksattu, tematiikaltaan atomipommien ilmiömaailmaan keskittyvä paukutus. Säröstä tykkääville. Kaikinpuolin parempi versio oletettavasti odotettavissa. (LoFi-versiota vaivaa sammakon kurnutusta muistuttava karmiva ääni, jonka alkuperästä ei tietoa.)
Lähes sydänkohtaustempoista psyketykitystä. Viimeistelemätön versio, kommentit ja kritiikki tervetullutta.