Varsin pitkä teos. Oikeastaan ihan liian pitkä. Varsinkin kun biisin teema tuntuu pyörivän aika lailla noissa sanoissa jutuissa. Soundimaailma on ihan kohdallaan, mutta jotenkin biisi tuntuu olevan aika tylsä. Laulua tai jotain muuta variaatiota olisi hyvä survoa sisään. Nyt biisi jää keinotekoisesti pidennetyksi teokseksi, jolla ei oikein ole mitän päämäärää.

Alku jotenkin pitkä ? mutta näämmä on koko biisi! Melko progressiivista menoa ilmeisesti. Hyvät soundit noissa alun kitaroissa. Joistain kohdista tulee mieleen Pink Floyd... ja se on aina hyvä asia. Ilmeisesti herra Cranky osaa siis soittaa tuota kitaraa. Kiva biisi tottatosiaa. Ehkä vähän pitkä veteinen, mutta niin tuo joulukuu tuntuu olevankin. Akustisen kitaran soundi voisi olla vähän ohkaisempi ( 350Hz -3db ). Muuten kitarasoundit ovat todella hyvät. Tottatosiaan kiva biisi.

- Tapio Aartelo

Biisissä on hyviä riffejä, melodioita ja pieniä koukkuja, jotka pitivät mielenkiintoa yllä. Soittajat osaavat selvästi hommansa. Soundit ovat myös hyvää laatua, ja ne palvelevat biisiä kaikin puolin hyvin.

Hyvältähän tuo kuulostaa mutta kun ei jaksa odottaa koska se itse piisi alkaa vai onko alkaakseen. En ikinä saanut tietää.

Aina kun luulee että jotain alkaisi tapahtumaan, painetaan jarrua mikä on vahintäänkin typerää. Jos tahtoo pitkän intron OK, mutta siinä kun täytyisi jotain tapahtuakin. Kasvua tai jännitteen keräämistä, pliisu muutaman soinnun vamppi vie musiikin harrastajat unten maille. Käyntiin lähtö oli intron pituuteen nähden luvattoman laiska. Olisi voinut kontrastina olla julmaa tykitystä; mutta ei, sama junnaus senkun jatkuu. Hiljaiset väliosat lähinnä vituttaa särmättömyydellään. Kitarasoolot ovat mautonta peruspentatonista jyystämistä. Tämä biisi ei kanna millään yli 10min(!) pituuttaan. Minä ainakin vain odotan loppumista. Pidän kylläkin hienona asiana sitä että on yritystä ja kunnianhimoa, jatkakaa toki; mutta ehkä tarkempi jälkitarkastelu ja objektiivisempi kuuntelu kehittäisi? Soittotaitoa ja näkemystä kuitenkin on.

ei kymmenen minuutin piisiä pliis kommentoitavaksi. Tähänhän joutuu uhraa koko elämänsä. no, siellähän se solju taustalla ihan mukavasti. Olihan tässä musiikillista taitoa ja kunnianhimoa mutta formaatti oli kyllä mun korvalle väärä. Tästä on varmasti enemmän iloa tekijälle kuin kuulijalle, koskapa tunnelma ei ollut käsinkosketeltavissa eikä myöskään mitään ihmeellisiä teknisiä suorituksia. varman päälle vedettyä pientä fiilistelyä. En tiedä mikä on ollut tarkoituksena sitten.

joo pitkä oli ku en jaksanu loppuun asti kuunnella mutta aika hyvin soitettu yms. pisteet sulle.

On tosiaan pidempi kappale. Introa on jo keskivertopunkkipaleen verran. Prosessoitu leadkitarasoundi on todella tylsä. Intro on liian pitkä. Pianosoundi aika muovia. Kyllä tässä tiettyä kunnianhimoa on, mutta ainekset tuntuvat kolmen minuutin kuuntelukokemuksen kohdalla aika ohkaisilta. Neljän minuutin kohdalla päätän loikata pari minuuttia eteenpäin. Jaa kuudessa minuutissa onkin jo jonkin sortin räyhäystä. RUmpusoundit todella etäiset ja ohuet. Pellit / haitsu jyrää muista rummuista yli. Tilukitara varsin tavanomainen ja tylsä. Muutenkin kitarasoolot nykyään vaativat mielestäni jonkinasteista perustelua. Siis miksi sellainenj biisissä pitää olla, ei vain siksi, että se pitää olla. Lasinrikkomiset tulevat silmille. Ei hyvä. Moottorisaha tähänmennessä parasta tässä biisissä.

Summa summarum: Liian vähän aineksia näin pitkään biisiin ja vielä kun laulua ei ole, pitäisi musiikillista annettavaa olla ihan eri malliin.

Suhteellisen pitkä ja hyvät soundit oli tässä kappaleessa. HYVÄ..

Todella rauhaisa kappale. Lapset ne kuusenalla telmivät. Herkkiä kitarakuvioita ja todellista osaamista. Biisi kasvoi ja kehittyi mielenkiintoisesti ja erillaisia soundi maailmoja oli kokeiltu kivasti.

Pieniä näppivirheitä keppimiehellä, mutta mitä siitä. Piano sekä viulu hyvät, odottamattomat mutta juttuun ok sopivat instrumentit. Pitkä. Aissaattana, nyt lähti rytmivaihdoksen myötä kulkee, todellakin jouluinen toi dempattu arpeggio - Dream Theateria kuunneltu(?), todella monessa paikassa flash backkaa ainakin meikäläisellä. Kitarasooloilu ei virtuoosimaista, mutta skebataustat hyvin ja kohdalleen soitetut, siitä pojot kotiin. Sitä jäin funtsimaan, että mikä on tämänkaltaisen teoksen esityspaikka? Jaksaako jengi keikalla yhtätoista minsaa?