Tämä on juuri sellasta perusrehellistä suomirokkia, josta meikäpoika tykkää. Sävellyksenä biisi on ihan loistava. Sanojen tarinankerronta on sujuvaa ja kertsi on sekin aivan loistavaa. Tässä biisissä on se tietty koukku, joka kantaa biisiä eteenpäin. Intron kitarasta odotin jo tapin versiota Guns n rosesin Don't crystä, mutta siinä suhteessa jouduin vähän pettymään. Ainoa biisiä heikentävä tekijä on järkyttävän huono äänenlaatu. Paremmalla äänenlaatu biisi voisi olla vaikka listakamaa. Hyvähyvä!

Liikkuu hyvin pitkälti sellaisessa suomi rock maastossa, josta en niin erityisemmin pidä. Kelpo biisi kuitenkin, vaikka ei kyllä tuolle "täällä pohjan tänden alla + Risto" biisille pärjääkkään. En minä mistään mitään tiedä, mutta tässä voisi olla jonkinlaista hittipotentiaalia melodioiltaan.