Noniin! Löytyipäs sitä ensimmäinen biisi mun mikseriin. Quality. Kaikenkaikkiaan asiallinen biisi ja ei mitään ärsyttäviä soundimokia miksauksessa, nautittavaa.

Kuitenkin kaipais vielä enemmän menoa niinkuin rewind mainitsi, yks pykälä vielä nousua niin olis kyllä täys 10.. ja harvemmalle annan 9. Täs näytettäis olevan asian ytimessä.

Makeilla farteilla lähtee biisi liikkeelle.. joutuu todeta et on aivan vitun läski ja hyvin pumppaava beissi ja -laini:D! Miksaus onnistunu helvetin hyvin. Paras "amatööri" nusko breikki mitä mä oon kuullu. Letkeetä jamittelua, mut silti vois vitun hyvin pistää monoa toisen eteen. Loooooisteliasta.

biisi ei tarjonnut mitään uutta tai niinkään mielenkiintoista, mutta kun biisin nimikin on basics niin olikohan sitten tarkoituskaan, taisaista perusvääntöä, vähän samankuuloista kun oli 90-luvun puolivälin acid, paitsi ei ihan niin nasevilla soundeilla, biittikin oli kuin suoraan vanhoilta acid-kokoelmilta. Ei oikein uponnut tälläkertaa kun analogiatkin oli niin pehmeitä ja vähän puuttui energiaa, innostuin nimittäin äsken kaivamaan vanhoja acid-levyjä esiin tuolta ja ah tuli niin muistoja mieleen. Energiapulasta kärsivä perusvääntö, sorry, ei oikein potkinut.

´Kokonaisuutena hyvä biisi..
aika menevää breaksii, timmit bassot lisäs intressei..
ois halunnu vähän lisää jungle-breaks riffei,
nopeuttamaa biisii.. jees matskuu..:)

Eka sana joka tuli mieleen oli "Killer". Kivat tilat rakennettu, se pisti erityisesti korvaan. Soundi täysin kunnossa. Joo kieltämättä maukas hallikaiku, on hallilla vieläpä kokoa. Tuli mieleen joku tosi tuttu tosta perkussio luupista, mut en muista mitä. Aika ykstoikkone. Toimii kympillä tanssilattialla. Toisen jäsenen muinoiset kännitunnustukset sample-cd:n runsaasta käytöstä pistää pakostakin miettimään paljon tässäkin on käytetty omaa soundia. Niin tai näin, hyvältä kuullostaa viimein. Vähän tulee kompurat parissa kohtaa jäljessä, ei paha.

Semmosta piti vielä lisätä, vaikkakin saattaa vaikuttaa vähän turhalta kommentilta, mut kuunneltuani deep freezen ja tän putkeen kaks kertaa, niin huomaan, että tässä tuoreimmassa on selkeesti parempi (adjektiivein kuvattuna täyteläisempi ja tasapainoisempi) loppujälki. deep freezessä kun tuntuu ainakin suljetuilla kuulokkeilla sihisevän ehkä liikaa kaikki korkeammilla taajuuksilla majailevat sihinät ja hihatukset. Alemmat taajuudet tuntuis myös poukkoilevan hitusen nätimmin tässä, jotta jos tämmöisestä jälkimaininkituumasta on vähääkään apua tulevaa varten, niin kannattaa pidättäytyä tässä basicsin luomisen myötä yhä täyteläisempään päin muodostuvassa hertsihiontapolitiikassa.

Neitsyt Maria sentään mikä REVERBERAATIO! Tällainen tilan luonti tuntuu..hmm... yhtä hyvältä kuin keilaus typötyhjässä keilahallissa sumuisena syysaamuna.

Maukas tämä basics. Erityisen kiitoksen heitän siis näistä hallikai'uista jotka pehmensivät sen verran aivojani, että biitin astuessa kuvioihin, olinkin jo valmista lihapataa.

Kaikessa minimalistisuudessaan narskeet ja nurinat rouskuineen ja tirskahduksineen toimivat kuin auringonvalo aivastuksen maksimaaliseen nautinnon tuottamiseen.

Bassolinja sinänsä ei tarjoa mitään uutta ja avartavaa, mutta sen verran se tuolla taas kovistelee, ettei rytmit ja halliefektit pääse liiaksi jylläämään stroboisella breiksilattialla.

Kolina. Piristävällä tapaa yksinkertaisesti rakennettua. Ja virkisti kehoa sekä mieltä, kun eräs tuttavallinen samplaaus ei kolahdellut "enää" siellä ytimen kulmilla. Jokaisella snaren iskulla teki mieleni puristaa vasentaa nyrkkiä tiukasta yhteen ja takoa sitä takapotkun tavoin kohti ilmaa.

Ai niin. Ja tähän kun lisätään tää kulmakarvojen hillitön kurtistus pilke silmäkulmassa sekä posket hullunkurisesti ylöspäin vinkkurassa, niin fiilispisteet hipovat pelottavan läheltä täyttä kymppiä. Itse asiassa - se on siinä. Mikä ettei. Kymmenen. Täysi kymmenen. Otolle käden puristus. Ja Pekaööe myös. En tiedä kumpi on tehnyt kummalle karhunpalveluksen, mut toinen tais väsätä "taas" noi törkeän maukkaat reverbit pikku efekteineen ja toinen sitten jyräsi taas munat linttaan nivusbassoilla (luulisin tietäväni työnjaon), ja lopputulos oli ehkä parasta tähän mennessä. Siis tällä kertaa sekä miksausmasterointi sekä musiikillinen tai tässä tapauksessa pikemminkin rytmillinen koukku kohtasivat ensi kertaa kunnolla toisensa, ainakin mun simpukalla ja tärykalvollani.

Tähän kympperöiseen harvoin taivun, mutta tämä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan jotain sellaista, mitä toivoisin poikien b-puolien (ei siis takapuolien ettette pojat nyt käsitä väärin) joskus hamassa tulevaisuudenkuuluisuudessa sitten olevan. Ja sen 2005/2006 ilmestyvän, ( =D ) kovaa kohua saavan vinyylin a-puolelle iskette sitten ne vielä aivotakomoissanne majailevat hittibreiksimelodiakolinan poikaset. Niin ja teette meitsistä teidän managerin :D

Go for it boyz!

Intron omaperäiset piirteet yhdistyy jälleen kerran mainioon breikittelyyn. Hienoa työtä kaikin puolin. Jotaki hieman elektronista olisin tähän vielä kaivannu, mutta meno ei pääse siltikään missään vaiheessa sammumaan. Ei jäänyt mitään muuta hampaan koloon. 10!

Erittäin nautittavaa jälkeä. Rummut ovat ilmavat ja raikkaat, ja loistavasti muriseva bassline juttelee sieltä välistä. Eri efektejä on ripoteltu hienosti matkan varrelle. Miksauspuoli on kunnossa, äänimaailma on selkeä ja stereokuva on levitetty juuri sopivasti.

Ehkä hieman enemmän menoa odotin loppupuolelle, joten 10 jäi tällä kertaa saamatta. Jatkakaa.