Jotain vaihejuttuja samalla tavalla mitä Madcap Laughsissa, ja jotain muutakin yhteistä. Hypnoottista ja melko toistavaa, ja vaihevirheen tekemät pienet epävakaat taka-ajatukset.

Simppeli ja kaunis biisi. Ei tähän rauhaan enempää soittimia kaipaakaan. Ehkä joku stemma kertsiin, mut toimii näinkin.

Mukava, rauhallinen biisi. Kaikki toimii. Kertsin mandoliini toi kivan lisän. Ehkä sinne olisi voinut stemmoja ja melodioita lisäillä, mutta taas toisaalta kun perusasiat on hanskassa, niin toimii erittäin hyvin näin.

Kaunis biisi. Tulee mieleen nuoruus. Silloin kirjoitettiin vielä sanoituksia joissa luonto liittyy tiiviisti ihmisiin. Nykyään ei niinkään.

Akustisen kitaran kanssa ei voi pahasti epäonnistua, vai? Ainakaan aikaisin aamulla kun tunnelma on oikea. Kertosäkeessä oli melodian hienoutta.

Jostain takaraivossa tulee muisto: TVssä mainostettiin kokoelma evyä sanoilla "sympaattinen Pablo". Hän, vaikka ei niin raspia tässä ollutkaan sekä sympaattisuus tästä välittyy. Tämä taitaa olla tuotantosi kärkeä. Vapaa tempo ja vapaa sanojen rytmittely karsii sopivasti liiallista iskelmällisyyttä, samoin kuin kitarasointujen harmonia. Jotain kuuskyt ja seiskyt lukujen vaihdetta niissä kuulen. Sanat oli tässä ehyet, hieno tuokiokuva, joka eteni kuitenkin ajallisesti ja kuljetti taustalla olevaa käkeä mukanaan. Kyllä, tämä oli tuotantosi kärki.