Simppeli mut tarttuva, semmosta ysäri-poprock fiilistä ja vähän leikkaa–liimaa rosoa mukana. Laulut sopivan raakaa, 70-luvun nauhatunnelmaa. Hyvä pieni valahdus ajassa taaksepäi.
Aika jännä biisi.

Tämä bändi tulee usein vastaan kun avaa ringin ja mikäs siinä, sillä harvoin tulee skipattua. Paljon tässä on itselle tuttua estetiikkaa. Näin suomalaisena ei myöskään erityisemmin kartasta enkkueksanttia.

Lyhyt,tarttuva ja monikäänteinen biisi. Tähän itsekin usein pyrin.

Sanoisin että solidi esitys. Hieman sellaisia ysäri-poprock/brittipop -viboja, josta en niin välitä, mutta joka tapauksessa hienoa että tällaistakin on - varsinkin nyt kun sitä ei joka tuutista tule.

M J Lendermanilla on samat basson myöhäiset mukaantulot. Edellistä enemmän leikkaa - liimaa tunnelmaa, jotenkin nauhaa saksien ja teipaten - tyylillä, mikä on ihan virkistävää. Laulut ei liian sliipatut, paljon aikaista 70-lukua tyylissä ja varsinkin sovituksessa. Kiinnostavaa valumista ajassa taaksepäin.