Tämä on ihan hyvä biisi, paikoin unohtaa kuuntelevansa amatöörimusiikkia, etenkin silloin kun lauluharmoniat saavat enemmän fokusta, mutta välillä taas voimattomat rummut ja paikoin turhan epätarkka soitto vievät liikaa huomiota. Pienellä viilauksella tästä saisi tosi jees biisin.

Soundeissa on siellä täällä hieman erikoisuuksia, voi olla ihan tarkoituksellistakin toki tässä genressä.

Stemmalaulut tosi jees, tulee vähän Kaseva mieleen. Itse biisi on ehkä hieman venytetty.

Hyvää riffiä, yeah! hauska viba biisissä tosiaan. Ehkä jotain olisin kaivannut miksaukseen.. tuntuu, että kertosäkeessä ei tarpeeksi räjähdä meininkiä... säe enemmän esillä kuin kertosäe. Jotain miksauskorjauksia suosittelisin :)

Nimeni on Sharon J Phllips. Vastaathan suoraan sähköpostiini, okei.

(sharonjjphillips@gmail.com)

Esittelen itseni paremmin ja lähetän sinulle kuviani heti, kun saan sähköpostisi. Kiitos ja suukkoja Sharon J Phllips.

Beatlesfiboja tässä kuuluu korvaani. Pikkusen homma laahaa, mut tyyliseikka oletan.

Tykkään kun tehdään umpirohkeasti sitä omaa perinteistä juttua, josta silti kuultaa ne ikivanhat musiikin tekemisen vaikutteet, joita vaan kierrätetään.

Singersongerwriterit rules ihan aina, vaikka aina ei tulisi purkkiin ihan sitä parasta vetoa.

Tässä biisissä oli paljon sanallisia ajatuksia ja jopa
nerokkuuksia. Mutta laulun kanssa olisi pitänyt säätää
hieman enemmän. Nyt oli ihan liian paljon epävireisyyttä ja rytmihäikkää. Vedetty liian nopeasti purkkiin.

Miksaus oli myös tämän miehen taidot huomioiden tällä kertaa vähän liian tunkkainen sekamelska. Lopun kitara ei paljoa pelastanut. Tämä mies pystyy niin paljon parempaa.
Itse tuo biisipohja tässä silti perushyväkopio kaikesta, mikä tehtiin jo aiemmin.

Soundit on taas niin hemmetin hyvät ja persoonalliset. Laadukkaat, mutta ei kuitenkaan steriilit. Basso erottuu kivasti joukosta. Bassoon ihastuin heti ensimmäisenä. Murea ja erotteleva särökitara ei ole pelkästään sijoiteltu stereokuvaan vasen/oikea suunnassa, vaan tuntuu oikeasti, että se on tuolla niskassa takaraivon puolella. Kisan paras tuotanto ylivoimaisesti. Lyriikoissa löytyy tuttuun tapaan niitä herkkupaloja.

No hyvähän tämä taas oli ja varmasti pisteitä ropisee minultakin. Säe ei ollut niin tarttuva kun joissakin kisabiiseissä, mutta kertsi jo osuikin paremmin. Naurahdin kyllä syökööt kylmänä tai ilman päätä riville. Sounditkin olivat ainakin omilla kuulokkeilla genreen nähden oikein toimivat. Varmaa suorittamista jälleen!

Aivan mainiot sanat, osasin jo odottaa tätä. Jonkin verran beatlesmaisuutta havaittavissa siellä täällä jolla pääsee jo pitkälle. Perusvireeltähän tää oli positiivinen biisi, vai oliko? Kai se oli. Kaiken sodan mielettömyys tuli humoristisellakin tavalla täten alleviivatuksi, tehden siitä pilkkaa sopivalla tyylillä.

No perkules, mieshän on vireessä, oisko siitä seuraava voittoteos.

Kuuntelin aluksi vaan kännykällä ja tykäistyn äänimaailmaan. Vähän kuin syöttönä lapaan, semmoista postpunkhenkistä ilodivisioonaa (vaikka en usko, että ihan näin syvällinen viittaus oli kyseessä?). Ehkä kuulokkeilla en päässyt ihan samaan soundimaailmaan, mihin aluksi ihastuinn, olisiko siis kyse jostain alakerran miksaamisesta. Toki rokissa pitää vähän munaa ja mutaa ollakin. Rummut jää ehkä taka-alalle, mutta onhan tämä tietysti folkrockia, ettei virvelin niin pidä pinnassa paukkua.

Tämä on yksi parhaista sanoituksista mitä olet tehnyt. Varsinkin eka puolisko, niin sain heti kiinni maailmasta. Sävellys ei ihan parilla kerralla jää kupoliin, niin kuin jotkut bängerisi, mutta aina nuo stemmat voittavat puolelleen. Tai onhan tuo kertsi aikas sointuva. Siihen vielä Niilo-henkinen kitarasoolo. Olet sen verran pitkällä taiteellisella polulla, että pystyt tekemään myös tälläisiä fiilistelyjuttuja, se ehkä uupuu vähän omista ralleista.