Laulajalla hieno ääni joka sopii täydellisesti tähän biisiin. Sanoitukset myös todella nerokkaat.

Tavallista vielä melankolisempi, johon pieni raspisuus sopii. Pienimuotoisempi kuin edelliset (onko treenikämppä vielä rempassa?).

Lauluasi on aina mukava kuunnella, kun kuulee eteii ole menty ediointien, virityksien ja miksauksen taakse.

Ulkomaalaisia esikuvia varmasti löytyy, mutta tyylillisesti itselle tuli mieleen sellaiset Daven biisit missä jää vaikutelma tässä-ja-nyt-hetkestä: aivan kun lauluntekijä tuumisi biisiä samalla kun se tallentuu.

Kuulen myös jatkumoa edellisiin biiseihin, nämä laulujen hahmot voisivat olla samoja tai samoista piireistä. Tai voihan siellä olla ripaus henkilökohtaisuuttakin.

Heti ensimmäisenä huomioni kiinnittyi kitarointiin, miten puhtaasti ja vähillä särinöillä akustinen soi. Sointukulku on myös erikoinen ja miellyttävän kuuloinen. Sopivan väljä fiilis, kun soittimia ei ole, kuin se tarvittava määrä. Laulu on tuttuun tapaan tunteikasta. Koskettavat lyriikat.