Biisi, joka toimisi mainiosti jonkun 70-luku-henkisen agenttisarjan tunnarina. Kitarastemmat soivat mukavasti yhteen; tällaista "tuplakitarointia" ei nykyisin ihan hirveästi kuule. Monipolvinen sovitus toimii erinomaisen hyvin eikä minkäänlainen tylsistyminen ehdi vaivata kuulijaa ennen kuin biisi onkin jo loppunut. Tummat sounditkin toimivat tällaisessa asiayhteydessä mainiosti. Laulua ei tullut yhtään ikävä. Toimiva kokonaisuus kaiken kaikkiaan.

Räjähtävä startti ja sitten karuselli alkoikin kerätä vauhtia vinhasti. Hyvä että kyydissä pysyin, ja kai kiikusta välillä tipahdinkin, ainakin laskuissa, kun riffittelyn ohella sai kuulla useampia kitaroiden ja kiippareiden sooloiluja terssikuorrutuksella. Niihin olit poikkeuksetta valjastanut loistosaundit, mutta suurimmat kiksit itse sain bassosta. Sen saundi ja svengaavuus tekivät kappaleesta lopulta erittäin nautittavan kuunteluelämyksen.