Wau, tämäpä on mahtava kipale. Parasta antia ovat sähkissovituksen "vingutukset", jotka kuulostavat hyvältä ja niitä on sopivasti. Toiseksi parasta on väliosa, jossa on hyvät soinnut, kuoro ja pelottava tunnelma. Vahva kappale, jossa sovitus on todella hyvä. Joudun pudottamaan pointseja kuitenkin siitä, että säkeistön lainit ei rimmaa yhtään, ja kertsissä on naiivihkoa sanojen toistoa - loppua kohden tämäkään ei toisaalta haittaa. Biisi herää eloon puolessa välissä, ja jos väliosan vokaalitunnelma olisi koko biisissä, tämä olisi julkaisukelpoinen, ja vieläpä hyvä sellainen. Introssa on kaksi "sointuesittelykierrosta" - yksikin riittäisi, jos tuollaisen haluaa ylipäänsä pitää. Yllätyksellinen ja mahtava loppu. Sanomakin on ok ja kivan ironinen, mutta "suorat sanat" ovat ehkä saaneet laistamaan rimmauksesta, eli on menty helpon kautta; no, kumpi olisi parempi: suorat sanat vai rimmaus? Rimmaus + vähemmän suorat sanat. Yllätyksellisyydestä ja rajuudesta pointsit.