Perushyvää kauraa, mutta tähän voisi lisätä mausteeksi pari kourallista omaperäisyyttä.

Kertsin ja säkeistön rytmiikan välillä on kiva kontrasti. Mun huumorintaju oli vähän koetuksella tuon biisin vipan lainin kanssa. Ihan perusjees kappale persoonallisella tekstillä, mutta ei tää herättänyt mitään intohimoja.

Kivasti intiimin kuuloinen tuo soitinosasto. Hauskat sanat - en tota taikinan vaivaamista niin vakavasti osannut ottaa, mutta ei kai ollut tarkoituskaan :)

Omaperäistä ja mielenkiintoista, hyvä hyvä. Kannatan kyllä muiden soittimien tuomista mukaan, oli hyvä lisä tuo Cajoni. Sitä lisää mitä mikäki biisi vaatii.

Kitarat on hyvät... Laulutki rullailee ihan hyvin ja soundaa ihan kivalta... Lyriikat ei vaan oikee iskeny muhun... Mut jooh ei mikää huonokaa suoritussh...

Sanotuksissa on hyvää särmää, mutta muuten biisi on vähän niin ja näin. Ei tästä oikein osaa sanoa mitään.

Kannanottoa leipomisen varjolla. Ihan kuunneltavaa musiikkia.

kiva groove. eikä tuossa laadussakaan niin hirveästi ole haukkumissta - sopii tuo live meninki tähän hienosti.

Äänityksen laadussa ei ole mielestäni mitään moitittava. Tzei Karjalaisen hengessä mennään. Harvinaista tältä artistilta, mutta sanoitukset ovat mielestäni tyhmät ja myötähäpeää herättävät. Mutta sekin on nyt muotia, kuuntelee nyt vaikka uutta Eriniä tai Cheekkiä radiosta. Ehkä tässä vain ollaa ajan hermoilla ja minä vanhanaikainen.. Tai ehkä kaikkea ei pitäisi ottaa aina niin vakavasti.. :)

Akustinen + cajon on yksi parhaista yhdiestelmistä. Vaikutteita J. Karjalaisesta ei voi huomaamatta. Soundi, lyriikat ja erityisesti laulu on kovin Jukan kuuloista. Mutta ei siinä, J on kovimpia suomalaisia lauluntekijöitä. Yksi tämän biisin hienoimpia juttuja oli A ja B -osien välinen ero. Juuri sopiva jännite saatu osien välille aikaan. Siitä pidin. Cajonista olisi voinut kaivaa vähän muhkeampaa soundia, siitä saa pienellä mikitysaskartelulla kivasti myös tukevat basarisoundit. Sellaista olisi hiukan kaivannut. Muuten soittamiseta täydet pisteet.