Mä oon täs pyäritelly tätä ny aika kaua. Ja uskaltaisin sanoo, että tässä on kyl aika paljon parannettavaa.

Eka hyvistä puolista. Idea on loistava, ja saundit toimii odotetulla tavalla. Vokalisointi on siistiä ja ylipäätään iso käsi loistavasta ideasta.
Sitten se ärsyttävä juttu, eli "mitä itse tekisin toisin ja väitän sen olevan parempi niin" -osio. Toi jatkuva soolokitarointi on tosi siisti juttu, mutta se ehkä pari kertaa menee oikeassa sävellajissa. Aina voi toki leikkiä dissonansseilla yms häröyksillä, mutta se ei tarkota että soitetaan randomeja juttuja jostain kuvitteellisista harmonioista. Tähän ois saanu mahtavan psykedeelisen viban, jos noi leadkitarat ois oikeasti samassa sävelessä soitettuja, ja jotenkin vielä ronskimpia. Tätä voi toki harjotella, ja on syytäkin koska visioo selkeesti löytyy.
Lyriikoissa oli vähän toivomisen varaa välillä. Siellä oli pohjois-korealle ominaista hienoa lovecraft-runoiluvibaa, mutta tää seuraava laini: "Mayat ja meren lapset, he hukkuivat minuun
luulivat voivansa hallita mua, mut en mennyt vipuun." Alkoi ihan loistavasti, mutta miksi kehittää tollanen lastenloruriimi tonne loppuun? Ja miksi se muuttui hetkeksi tollaiseen puhekieleen (viitaten 'mun' -sanaan)? Ihan totaalinen antikliimaksi, anteeksi vain :(
Lisäksi olisin ite jotain lisäinstrumentteja kaivannut tähän, tuomaan sitä ahdistavaa psykedeelistä vibaa lisää. Pointtini on, että tässä on potentiaalia ihan helvetin tripauttavaks biisiks mutta toteutus tuntuu puolivillaiselta. Jään innolla odottamaan tulevaa.

Aika makeen kuulosta. Noi nasaalit puheet ei mulle oikein uponnu, mutta tunnelma on tosi onnistunu. Olisin melkein toivonu, että tää hidas osuus olis jääny vain introksi ja sen jälkeen olis tullu jotain Kyussmaista nopeaa mättöä. Mut se oli vain oman mielikuvituksen tuotetta, kyllähän genrekin jo sanoi yksselitteisesti doom metallia. Näin sekavan kommentin yhteenvedoksi sanon: erittäin hyvän kuulosta doomia, hyvä tunnelma!

Kyllä tätä on mukava kuulla illan pimetessä. Iskee kuin nyrkki silmään.

Sävellyksenä ihan toimii, vaikkakaan en oikein tällaisesta duumista välitä. Saundeista sen sijaan en pidä siinäkään määrin. Konerumpujen saundi on ponneton ja kitarat alapäävoittoista tuhnuilurutinaa. Vokaalit kuitenkin ovat kivat.

"Syksyn uus kesähitti", sellanenhan tämä. Ihan niin paljon ei ole munaa kuin edellisessä rutistuksessa, mutta ei tää montaa senttiä jää jälkeen. Ja tottahan toki Lovecrafthommista aina plussaa. Tuo vokaalien ulosanti ei ekalla kerralla oikein rokannut, mutta uudemman kerran kun pyöräytin biisin soimaan niin sitten alkoi jo korva tottumaan. Mukiinmenevää kamaa.