"soundimaailma on täysin harkittua. (ettei tarvia hifistelijöiden siihen puuttua)." Hihii....:) Mutta tässähän onkin tosi tyylikkäät soundit, tuo statement pisti heti kiinnittämään huomion niihin. Hieno biisi, hyvin soitettu. Ja kuulostaa tosi persoonalliselta vaikka Nurmio tuleekin mieleen. Teksti oli pakko lukea, muuten olisi jäänyt vähän hämäräksi. Asennesooloja.

Hyvä tunnelma biisissä ja toi laahaava poljenta on mahtava. Ja pirun siisti kitara soolo.Vähän joutuu pinnistelemään välillä että sanoista saa selvää, muuten ei mitään huonoa tästä keksi.

Tuomari Nurmio-tyyliä tavoiteltu ja hämmästyttävän hyvin onnistuttu. Dumarin tapaan rujo äänimaailma kuuluu asiaan.

Aika kiva!! Mä jotenki ekaks kuvittelin tän olevan jotaa lapsenraiskausheviä, mut täähän paljastukin kivaksi tulkinnaksi.

Alusta alkaen tuli Nurmio mieleen, ja laulun alettua se vahvistui entisestään. Kuunnellessa pidempää ymmärrän miks tollaset soundimaailmat, toimii nimittäin helvetin hyvin. Olisit voinu laittaa jonku huuliharppu tai saksofonisoolon ni olis ollu täydellinen biisi.

Laulu takana, saa pinnistellä saako selvää. Ihan mielenkiintoisen kuuloista.

Erikoinen kipale. Tuli mieleen Tuomari Nurmion ja Ismo Alangon tuotantoa, lyriikoista laulusaundista ja musasta ylipäätään.

On kyllä erikoista settiä. Siinä rajoilla sainko kiinni tekijän ajatuksesta vai en, mutta mielenkiintoista settiä.

Ajattelin, että äijä kaipailee vähä palautetta tuosta kommenttirinki purnauksesta foorumeilla :) Itel vähän sama... Intro alkaa mielenkiintosesti. Melko rauhallinen aloitus ja kiva särösoundi... Aihe ei ollut omaan makuun, mutta kyllähän sitä sateestakin voi laulaa... Tiettyjä mielenkiintoisia sanavalintoja on biiseissä, joista itse pidin... Harvoin kuulee näin mielenkiintoista lyriikan käyttöä mikserissä... Itsellenihän genre ei ole omin, mutta kyllä tätä siitä huolimatta kuuntelee. Mun mielestä tää on loistava teos äänimaailmansa ja lyriikoittensa ansiosta! Jokainen tekee sitä musaa mistä ite diggaa :)

Mukava tunnelma tässä. Kitarasoolot toimi omaan makuun täydellisesti. Soundimaailma ei ehkä niinkään mutta ei niistäkään huonoa sanottavaa varsinaisesti olisi.
Tom Waits vaikutteet huomaa toki, mutta eipä haittaa yhtään, hieno biisi.

- Jukka

Tykkäsin biisin sävellyksestä, vaikka se tuntuikin sekä alkavan että loppuvan yllättäen. Kokonaisuus oli loppujen lopuksi aika tasapainoisen kuuloinen. Soitto ja laulu ammattitaitoista. Omaperäistä, plussaa siitäkin.

En mä tuosta soundimaailmasta mitään moitittavaa keksikään. Täähän on ihan hauskasti ja ilmeisen tarkoituksellisesti laahaava vetäisy. Tai no, voisihan tosta säröstä jotain sanoa noin soundienkin puolesta, mutta kokonaisuutena tykkäsin kyllä.

Tosi mielenkiintoisen kuuloinen, siis hyvässä mielessä. Kuten muutkin ovat sanoneet, soundi on mielestäni turhan sotkuinen. Selkeämpi toteutus olisi toiminut paremmin, mutta on tää kyllä hyvä!

Hyvin voimakkaasti tästä tulee mieleen ainakin Tuomari Nurmion tuotanto laulusoundin ja lyriikoiden osalta. Tom Waits -vivahteitakin on kuultavissa yleismeiningissä. Onhan tämä yleiskuva soundillisesti hyvin sotkuinen, mutta toisaalta tässä se kuulostaa pelkästään tyylinmukaiselta, liian sliipattu meininki ei sopisi tähän ollenkaan. Sanoituksella tuntuisi olevan kuitenkin sen tasoinen painoarvo, että laulun toivoisi erottuvan aavistuksen verran paremmin.
Asenteella tehtyä rymistelyä, mielelläni kuulisin livenä!

Raskasta, melankolista menoa. Sanoista ei saa oikein selvää. Soundit on aika rupiset ja rummut liian taustalla. Menettelee, mutta toisenlainen selkeämpi toteutus olisi parempi.

Tom Waits lienee levylautasella viivähtänyt, samaa kolmijalkaisen koiran nilkuttamista on havaittavissa myös tässä fiiliksessä eli groove on kulmikasta kuin mikä ja vokaaleissa on kärinää ihan mukavasti - tosin eihän Tompan mörinää kyllä pysty kukaan täysin tavoittamaan, se nyt on vain mahdotonta :D

Fiilistä ja sellaista sopivaa kaoottisuutta tässä on kyllä mukavasti, se täytyy todeta!

Tom Waits lienee levylautasella viivähtänyt, samaa kolmijalkaisen koiran nilkuttamista on havaittavissa myös tässä fiiliksessä eli groove on kulmikasta kuin mikä ja vokaaleissa on kärinää ihan mukavasti - tosin eihän Tompan mörinää kyllä pysty kukaan täysin tavoittamaan, se nyt on vain mahdotonta :D

Fiilistä ja sellaista sopivaa kaoottisuutta tässä on kyllä mukavasti, se täytyy todeta!

Bluesimaista matelevaisuutta biisissä. Raspia äänessä (tosin vähän ylivedettyä) oli sen verran että heti välittyi semmoinen "sumuinen kapakka"-tunnelma. En tykännyt tuosta tarkoituksellisesti suttuiseksi vedetystä soundiratkaisusta.

Toi alku oli ihan v**** miehekäs ja rokkaava!! rakastelen tota kitaraa :D

Ihanan savuista meininkiä. Laulun miksaus on vähän omituinen, en tiedä onko tuossa mitään muinasta. Mutta siitä huolimatta, todella mielenkiintoinen biisi, tykkään!

Mainiot riffit, mielenkiintoista kitarointia ylipäänsäkin. Kaiku ja kompressointi menee kyllä nyt pikkuisen överiksi mun mielestä. Tekee kokonaissoundin pikemminkin vähän suttuiseksi kuin isoksi... En oo oikein tällaisen laulutavan ystävä, pikkuisen rasittavaa kuunnella, ja tekee vaikeaksi keskittyä itse biisiin. Voi olla, että pieni karsinta sovituksessa ois voinut tehdä hyvää jolloin biisi olis jäsentynyt vähän paremmin. Esimerkiksi laulusäkeistöjen aikana ois voinut laskea komppiosaston intensiteettiä vähän enemmän. Nyt tää on vähän tällaista tasaista jöötiä. Musta tuntuu, että tässä biisissä ois ainesta paljon parempaankin.

Soundeissa on kyllä munaa vaikka muille jakaa. Taas tulee Nurmion Dumari mieleen tästä lauluilmaisusta. Jotenkin ois ehkä hyvä saada vähän eroa ilmaisussa maestroon, kun sen verran merkittävä tekijä kyseessä kotimaisessa skenessä.

Komeaa soundia varsinkin kitaraosastolla. Rumpalointi toimii myös komeasti. Hyvä tatsi sovituksessa. Laulupuoli on sitten niin dumaria, että en sano enempää siitä...Taidokasta meininkiä, varsinkin jos ei olisi Waits/dumari ehtinyt ensin verkoille kokemaan.

Kunnon synkistelyä Röyhkämäiseen tyyliin. Viiniä ja hiljainen huone, kyllä tästä fiilistä löytyy. Sanoista iso plussa! Ja erittäin makea kitarasoundi soolossa!

Mielenkiintoinen omintakeinen, vaikka esikuvatkin tuleekin hyvin esiin. Tässä on sellaista kulttipändimäistä otetta ja nenoa. Tosissani diggasin tuosta kitarasta joka lähtee 2.10 paikkeilla. Tästä vois tehoradiosoitossa jopa nousta sellainen yllätyshitti.

omaperäistä soitantaa/laulua kivan kuulloinen veto harvakseltaan kuulee tälläistä.

Dumari-imitaatiota parhaimmillaan. Tykkään tuosta kolmijalkaisesta kompista ja biisi on jotenkin hikisen tunnelmallinen, mutta kyllä tää vähän tuosta imitaatiosta kärsii.

Tässäpä mielenkiintoista soundia. Niin mielenkiintoista, että kesti hetken tajuta laulajan laulavan suomeksi. Itse sanojen tajuaminen puolestaan vaati tarkkaa keskittymistä. Mutta eipä siitä sen enempää. Hieman Tuomari Nurmiosta muistattava laulu toimi hyvin tässä aavikkorallissa. EZdrummeristakin on saatu ihan aidon kuuloinen. Biisin paras osapuoli on kuitenkin kitarointi ja sen ja torvien kombinaatio joka teki tästä biisistä hyvän. Kiitos!

Kiva dronelta maistuva bluesmeininki biisissä. Kansikuva sopii mainiosti tunnelmaan ja soinnutkin sopivan tunkkaiset. Laulu, soundit, sävellys ja soitto toimivat kaikki mainiosti.

*Hieman epäorgaaninen ja digikaikuinen kenties kuitenkin
*Enemmän täytettä ja tuplausta, mattomaista soundia olisi spectorilla, muustakin kuin kaiun käytöstä, sovituksellisesti melko Spector kumminkin
*Taustaan istuva laulutulkinta, kuitenkin hieman liian vahvalla Dumariparodian maulla
+Paljon upeaa sanain käyttöä tekstissä, lempparina "inven-" ja "planetaario" sanapari. Sointuvat ja värittävät upeasti melodiaa, kuka väittikään ettei suomi voi olla kaunista, sävellys hieno myös
-hieman kulmikas ja kylmä rytmisoitinnus ei anna koko potentiaalille mahdollisuuksia aueta. Tämä pitäisi vetää kellarissa livebändin kanssa vahva kahvintuoksu ilmassa 60-luvun postimyyntikitaralla

Karheeta on, kovin karheeta, vaan onnistuu olemaan myös varsin karismaattinen. Yleissoundi on aika kaikuinen ja minusta sotkuinen, mutta ehkä sitä on tässä haettukin. Eikä se välttämättä enää kuulosta huonolta, vaan melkein jo siltä omalta jutulta. :) No, hmm, ehkä tuo lopun kitarasoolo menee jo liikaa pörinäksi minun makuuni.

Oujea, kitaroista tuli heti mieleen nuhainen ja multainen myyrä vittuuntuneena ojan pohjalla. Laulajalla on todella makeen kähee s0und. Tuntuu, että tätä kuunnellessa Bruce Willis seuraa minua hiipien jossain Chigagossa sikari suussa ja ampuu konekiväärillä pitkin katulamppuja. S0und!

Helvetin tiukka soundimaisema kyllä. Vähän tässä häiritsee se ettei tässä oikein ole mitään muuta kuin tuo yks riffi pyörimässä. Kerrrankin oot vetäny vokaalit riittävän pintaan.

Eilen illalla vähän väsyneenä kun tätä kuuntelin ni tuntu iskevän paljon paremmin kuin nyt. Ehkä tää laahaavuus vaatii hieman vaihtoehtoisen olotilan.

Sanat on kyllä joko aivan helvetin nerokasta tai sit täysin retardia. Itse päädyin tällä kertaa siihen nerokkuuteen. Jotenkin noi pari ekaa säkeistöä oli vähän erityylistä kuin loppu. Ja loppu oli mun mielestä parempaa settiä.

Tällaista voisi kuunnella vähän monimutkaisemmallakin sävellyksellä oikein mieluusti. Ei tää nyt ainakaan käynyt pitkäks, mutta voi olla että pidemmässä kuuntelussa tää kuluu aika nopeesti puhki. Hyvä biisi!

Dumar Nurrrmijo vaikkud-teinen on deme hyvn raskas makunen kapale ,däsä kameli jalka daipu taaka al-le , kirgasta mageaa nezdettä valuu daivaazta. Ei o-le vazdaa kameli kuljeddaja kysydäesä sadakko viela paljo

Hieno biisi jälleen kerran. Kylmiä väreitä tulee kitarasaundeista. Ja sanat vie biisiä etiäpäin

Tää oli näistä kolmesta mun mielestä paras, lyriikat oli jotain siistiä, ite oon aika paska lyriikoissa niin tästä tuli jotain perspektiiviä siis ainakin se että ei tarvi käyttää täytesanoja joita itelle tulee väkisin, nerokasta ei voi muuta sanoa, ehkä hiukan pelottaa et tää ei iske enää myöhemmin niin kovaa ku nyt, mut tuun varmasti testaamaan =D ja toivottavasti jatkossa tulee vielä kovempaa! tuleeko?