ECW on siitä kiva bändi, että Doomiin perehtymätönkin voi siitä nauttia.

Doom kuulostaa itselle useimmiten monotoniselta purinalta, jota veivaavat ihmiset jotka eivät ole järin musikaalisia. Kukkahattutätimäinen fiilikseni on, että koko musiikista puuttuu jotenkin musiikki, ja tämä tyypiltä joka kuuntelee kuitenkin heawymedalia laidasta laitaan.

ECW kuitenkin soi hyvin, toteuttaa selkeästi jotain visiota ja ylläpitää mielenkiintoa biiseissään paremmin kuin ainakaan ne harvat muut duumibändit mitä olen ajatuksella kuunnellut. ECW:n materiaali tuntuu kansantajuisemmalta, samalla tarjoillen hurjan satsin duumille ominaisia makuja.

Yleensä kun kuvailee bändiä tällä tavalla kansantajuisempana, särähtää musiikki ajoittain liiankin kansantajuiselle kanavalle, jolloin ruvetaan puhumaan jo pop-musiikista tai jostain sen lieveilmiöstä. ECW:n kohdalla onnistutaan kuitenkin pitämään paatti selvästi duumin pimeillä vesillä. Muilla musiikillisten makujen vesillä soutelijat voivat kyllä nauttia ECW:n saundista, mutta tätä haamulaivaa varten pitää pysähtyä, odottaa ja perehtyä. Vasta silloin se näyttäytyy koko loistossaan.

Mikse-vitun-ri.net ei ole näköjään muuttunut parin vuoden aikana, enkä vieläkään voinut arvostella koko bändiä. Täten Mikseri.net:in tyypilliseen tapaan tämäkin kommentti tuli sivujen ekan biisin kommentteihin, minne kaikki kommentit ja arvostelut aina kertyvät. Pahoittelut!