Noh noh. Paskaahan tämä on, mutta lähtisin sitä joillain vähemmän ympäripyöreillä argumenteilla kuin tekotaiteellisuudella perustelemaan. Tekotaiteellisuudesta on hyvä aloittaa kritiikin listaaminen, mutta musiikkiarvosteluissa käytettävänä sanana se on kärsinyt inflaation jo kauan sitten. Tuollaiset parin lauseen tunteenpurkaukset, jollaisista Kirves näytti tyyppiesimerkin, kertonevat lähinnä kirjoittajasta. Ottaen huomioon Kirveen olevan itsekin jonkinasteinen progemuusikko, näkisin jyrkän arvostelun olleen puolustautumista musiikkimme astuttua muutaman askelen liikaa hänen oman bändinsä pyhälle reviirille.

"kirves osoittaa selkeää asennevammaisuutta. Itse sinä tätä lähdit liian taiteellisena tulkitsemaan ja olit luultavasti jo etukäteen päättänyt sanoa tätä tekotaiteeksi. "tiedosta aikeesi" enpä sano tuohonkaan mitään"

Mikäli täällä saa arvostella kappaleen lisäksi muiden kommentteja, niin Hynysen ajattelumaailma perustuu nähtävästi hänen omiin mielikuviinsa, jotka hän myöskin omalla asennevammaisuudellaan on saanut aikaan. Onnittelen. Täytyy toivoa, että Hynynen voittaa taistelun murrosikää vastaan, jolloin hänenkin ajattelumaailma kasvaa siihen mittakaavaan, että hänen kanssaan voi käydä jopa keskustelua. Mutta siis: annan Hynysen kommentille arvosanan 4, ole hyvä.

Jos teet tällaista, niin tiedosta aikeesi.
Yrität tehdä taiteellisempaa musiikkia kuin olet/pystyt.
Yksi sana:
Tekotaidetta

Ja vielä Rauskulle. Olet täysin oikeassa. Musiikin ensisijainen tehtävä on mielestäni joko viihdyttää tai tarjota jotakin täysin uutta. Tuskin on kovin tuulesta temmattu väite, että nykyisin kaikkea on jo kokeiltu. Siispä lähes kaikki musiikki on jonkinlaisten käytettyjen ideaoiden yhdistelemisen tulosta, jollaista tämäkin.. Toivottavasti tämä edes jotakuta viihdyttää. :-)

Esim. Erkki Kurenniemen teos Antropoidien tanssi on varsin rytmistä kamaa, ja kuulostaa enemmän joltain varhaiselta elektrolta. Ja mitä tulee tuohon tämäntyyppisen musiikin kutsumiseen uudeksi - jo italialaiset futuristit kiersivät 1910-luvulla Russolon johdolla maailmaa instrumentteinaan erilaiset hälyä tuottavat kojeet. Kaiken kukkuraksi kuulin jostain ohimennen, että tämän tyyppistä musiikkia esitetään livenä jollain vähintäänkin undergroundfestareilla. Bändeistä löytyy kaikkea pahvilaatikoista pyykkitelineisiin. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kukaan tällä artistisivulla hengentuotoksiaan esittelevistä muusikoista ei aktiivisesti kuuntele kokeellista/avantgardistista/futuristista/postmodernia musiikkia, joten tahattomia ideanlainauksia takuulla löytyy. Ensisijainen tavoite omien taiteellisten perversioidensa purkamisen lisäksi tällä projektilla oli luultavasti - jos ei popularisoida - niin tuoda tällaista ns. kummallista musiikkia mahdollisimman monen ihmisen korviin. Minä en ainakaan musiikin aktiiviharrastajana täällä Itä-Suomen korvessa edes tarkalleen tiedä, mistä tämän tyyppistä häröilymusiikkia saa. Juuri tuo Erkki Kurenniemikin on varmasti monelle melko vieras, joten miksipä emme löisi hc-hörhöille omia tuotoksiamme käteen?

Itse asiassa en muista onko tuo puhe buu-klubbenista peräisin, mutta joku ruotsinkielinen lastenohjelma kuitenkin.

Tuo info nostatti kysymyksen, että mitä helv.. tuossa on kyse ja sitten minä hölmönä menin kuuntelemaan ja aika kamalaahan tämä oli. Lähinnä tuo mieleen pesukoneen tuo alku. Sitten seuraa kauheaa avaruus "teknoa" jossa on vieläkin kauhemmat/laittomat buu-klubben samplaukset. Onhan tässä tietty ihan selviäkin/hienojakin osia, mutta aika kamalaa taide musiikkiahan tämä on.. kerran jaksaa kuunnella, mutta toista kertaa ei.

hehe :) tää on kyl loistava.. luovuuden ilo kyl näkyy :)
tulee mieleen john cage.. mikä toi tos lopussa on? toi joka yrittää käynnistyy..?

pölynimuri on huippu! :)