Evö söörklin vulvas! Mielikuvat valtasivat mieleni ja ympyrään juoksentelu saattoi alkaa. Himmeässä valossa hyppivät vulvasaurit näännyttivät jo syksyn pahoinpitelemän alitajuntani ja hassusti tuntui siltä, kuin seisoisin harmaudessa, tuijottaen yhtä vitun isoa perseenreikää, jonka alapuolella häpykarvoitus roikkuu märkänä mutta jäisenä. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli kiihkeä ja soinnukas, puhdas huuto/laulu, olis saanu semmosta "paniikkia"/inhimmillistä tunnetta. Mutta ei voi sakottaa.

Tämä kappale oikeastaan antaa jo hyvän kuvan levyn annista. Toimii ehkä ns. promobiisinä.