Noniin, tässä oli jo enemmän asennetta. Siisti toi kitaramelodia. Laulajakin veti paremmin. Basso toimi kans hyvin. Paras tähän mennessä olleista biiseistä.

Tämä on täyttä Absoluuttista Nollapistettä. Kertosäkeen poljento on verrattavissa ko. bändin "Ennen virhettä"-zipaleeseen. Tästä kappaleesta olisi niin mukava pitää, mutta jonkinlainen pinnallisuus ja laimeus paistaa ikävästi läpi. Potentiaalia olisi hurjasti, mutta sitä ei ole saatu valjastettua ainakaan tähän biisiin. Tarttumapintaa ei oikein ole, vaan kappale valuu ohitse melkeinpä mitäänsanomattomana. Yksittäisiä kohtia sekä bassonkuritusta lukuunottamatta jää biisi keskinkertaiseksi tekeleeksi.

tässäkin pläjäyksessä sanat ovat juuri minun makuuni tosi kivaa filosofointia!! ihan mukavaa hillumis musiikkia

Tämä on melko jännän kuuloinen kipale. Siinä on jotain kaunista ja melankolista, mutta silti siinä on havaittavaissa jonkinlaista pirteyttäkin.
Taustoiltaan tämä on eteerinen ja mysteerinen, mutta kenties jollain tasolla laimea, sillä varsinaista kliimaksikohtaa en tästä löytänyt, vaikka kertosäe toki hieman menevämpi olikin.
Sanoitukset ovat mielenkiinota herättävät ja hyvin rakennetut, sillä ne eivät missään vaiheessa riidelleet musiikin kanssa. Lukaisin ne myös nopeasti läpi, mutta, kuten arvasinkin, ei yksi kerta riittänyt niiden ymmärtämiseen. Arvelen sen vaativan syvällisempää tutustumista lukuisiin eri kohteisiin, eikä aikani taida siihen nyt riittää.
Ensikosketuksesta tähän kipaleeseen sain mielikuvan Röllistä. Ehkäpä tuo melodia sopisikin kyseisen ohjelman/elokuvien soundtrackille.
Kokonaisuutena tätä on melko vaikea lähteä arvioimaan, sillä eri kohdat herättivät minussa erilaisia tuntemuksia. Introlle, säkeistölle ja outrolle voisin soitannollisesti antaa kasin, sanoituksille näin äkkiseltään ysin ja kertosäkeistölle sanoisuksista erotettuna kenties seiska puolen. Se ei ehkä ollut aivan täydellisesti sopiva tähän. Keskiarvoksi näistä tulee vähän reilu kasi, ja kahdeksikko onkin varmaan sopivin numero koko kipaleelle. Aivan hyvä, siis.