Jänskät lyriikat, kuin tarttuva sanaleikki. Laulajan ääni ei enää yhtä lapsekas kuin mitä aiemmissa ralleissa, mutta mielestäni (vaikka toki persoonallisuus kunniaan) ääntä tulisi edelleen kehittää.
Kipale alkaa jokseenkin puuduttaa keskivaiheilla, kaipais jotain lisäkoukkua?

Heti ensialkuun todettakoon että seuraavassa kuultavia kriittisiä äänenpainoja ei pidä ajatella musertavina vaan rakentavina. En olisi kommentoinut näin pitkästi, mikäli olisitte mielestäni toivottomia.

Sävellyksenä kappale oli nähdäkseni kovin perinteinen. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mikäli tarkoitus on jättää tilaa lyriikoille, kuten tässä on kenties ollut tarkoitus. On kuitenkin syytä muistaa, että perinteinenkin sävellys voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Tästä en sano muuta kuin että suunta on oikea, mutta osien vaihtumisia olisi kyllä syytä hieman miettiä. Varsinkin säkeistöstä kertosäkeeseen siirtyminen töksähtää ikävästi. Se ei ole pelkästään sävellyksen vika, mutta siihen palaan jäljempänä.

Sanoituksia on kehuttu paljon, ja minunkin pitänee antaa niille tunnustusta: tekstistä löytyy muutamia hyviä oivalluksia, kuten vaikkapa tuo edellämainittu "samalla niin kokenut ja neitsyys tallella" tai toisen säkeistön koukunomainen "pikkupikku" - "tikkutikku" -toisto. Kuitenkin haluaisin kysyä, että mistä lyriikat oikeastaan kertovat? Mitä niillä halutaan sanoa? Itselleni tämä jäi hieman epäselväksi ja muutamat kömpelöntuntuiset kohdat (lopun kulunut "takana - pakana" -riimipari sekä "Yksipuolisuus on kaksi puolta kerralla", joka on suuresti vaarassa syyllistyä mukasyvällisyyteen) saavat miettimään, tietääkö tekstittäjä itsekään mistä puhuu vai onko teksti "suoraan sydämestä" - ilmaisu, jota aloitteleva lauluntekijä käyttää kun ei viitsi nähdä korjaamisen, hiomisen ja selkiinnyttämisen vaivaa.

Nykyisellään lyriikoissa on melko mutkikkaita lauseita, jotka eivät kertakuulemalla selviä. Lisäksi on muutamia kohtia, kuten "Arka kovin - ajatella", joita on mahdoton laulaa ymmärrettävästi - ne toimivat vain luettuna. Toivoisin tekstiin vähemmän koukeroista ilmaisua. Esimerkiksi ensimmäisen säkeistön ensimmäinen puolikas menee nyt kuulijalta aivan varmasti ohi. Tätä ei pidä käsittää väärin: en tahdo että tekstin ajatusta tyhmennettäisiin. Tahdon, että se ajatus tulisi paremmin esille.

Kaiken tämän haukkumisen jälkeen on ehdottomasti annettava tunnustusta siitä, että joku viitsii panostaa lyriikoihin. Liian monesti ne nähdään enemmänkin välttämättömänä pahana.

Laulaja, mitäpä jos menisit laulutunneille? Nykyisellään kappaleen melodiasta on paikoin vaikea saada selvää, koska solistin laulama sävel tuntuu sijoittuvan niin lahjakkaasti kaikkien sävelten väliin. Monesti tällaista laulutapaa kuulee perusteltavan epämääräisellä mutinalla "persoonallisesta tyylistä" ja "alkuvoimaisesta tulkinnasta", mutta jos lauluääni ei soi kauniisti yhdessä kitaran ja basson kanssa eikä liioin aiheuta kuulijassa epävireisyydellään mieletöntä tunne-elämystä vaan pikemminkin jonkinasteista ärtymystä, voivat laulutunnit olla paikallaan. Ne ovat paikallaan myös siksi, että laulusuoritus ei ole lainkaan toivottoman huono: rytmisesti siinä on paljon hyvää. Äänteet putoilevat suusta kohtuullisen svengaavasti ja ymmärrettävästi. Sanoista saa hyvin selvää.

Mutta hengitys! Siihen tulisi kiinnittää huomiota. Nyt se on melkoisen taitamatonta haukkomista, erityisesti kertosäkeen alussa, mikä osaltaan töksäyttää säkeistöstä kertosäkeeseen -vaihdosta. Miksi laulaja vetää henkeä, laulaa yhden sanan ("mitä") ja vetää taas henkeä? Sanoihin tulee aivan turhaa hätäilyn makua.

Summa summarum: lupaavaa, mutta vielä kaipaa hiomista! Numeroa en anna - jääköön se puuha matemaatikoille, jotka tunnetusti kaikenlaisia suureita ja sensemmoisia rakastavat.

hieno kappale ja sopivan mittainen. Piempänä oli ehkä käynyt jo puuduttamaan mutta tällaisenaan toimi hienosti. Säkeistö oli ehkä enempi miun makuun kuin kertsi. Kertsin alku, jossa meno vähän pysähtyy, ei miusta ollu niin toimiva kuin muuten. Se on ainoa pikku miinus, jonka keksin. Muuten tosi mainio teos.

Kuten moni muukin jo sanonut, niin tuli kyllä Zen Café mieleen...mut joo, oli kyllä nyt kivempi kuulla tää paremmanlaatusena.

Tässähän on hieno meno näin alkuun päätän todeta.
Loistava sävellys siinä mielessä että se toimi yksinkertaisesti.
Ei liian yksinkertainen, eikä niin monimutkainen että se karkoittaisi tälläisen musiikin ystävät pois.

Sanoituksista pitää sanoa vähintään sen verran että,
*Samalla niin kokenut ja neitsyys tallella*
tuo on ihan loistava kohta biisissä. Ei pelkästään sanoitukset olleet kohdillaan vaan se miten ne lämäistiin pöytään.
Laulaja oli uskottava ammatissaan ja se on mikserin artisteissa aina silmiin pistävä luonne.

Saundeissa ei ole mitään valitettavaa.
Jos tämä työstetään loppuun demo asteelta niin ei paljoa tarvi alkaa viilaamaan. Melkein finaalissa oleva kappale. Itse ainakin pidän.

Tuli kyllä Zen Cafe Mieleen.. Mun musamaku ei kyllä kohtaa tämän biisin kanssa eikä se sen takia minuun suuremmin kolahda...

Kiintoisaa. Oikein hyvä kertosäe, en olisi muuten edes kuunnellut loppuun, mutta kun se alkoi, oli pakko kuunnella loppuun. Muuten oli vähän tylsempää.

Todella heti tuli mieleen Zen Cafe! En tiedä mitä sanois, toimiva ralli - tykkään.

Hyvä ääni laulajalla,ihan hyvä kokonaisuus:)

kivan kuuloset sanat ja kivan popikas melodia ja soundi puolella ei ole valitettavaa!!

Tykkäsin! Hyvä meininki.
lopun "räkäisen rohkeat kitarat" oli parhaita =) Lyriikat loistavia

Edistystä tapahtunut, yes. Sanoitukset olivat tässä biisissä se osa-alue josta pidin eniten. Hienoa leikittelyä sanoilla aina ajoittain. Musiikkipuolella tämä on puhdasveristä suomirokkia, mikä ei välttämättä ominta alaani, mutta miksipä tällainen ei joillekin suomihirmuille putoaisi.

Jännemmillä kitara- ja bassosovituksilla olisin ollut valmis antamaan jopa kasin. Nyt tulee seiska. Not bad, anyways...

Tässoli vanhan suomirokin kaikua. :) Hyvä biisi. Mieleen tuli vähän Ismo Alanko ja hänen Säätiö-bändinsä. :)

Perin viehättävää kamaa kypä tippuu nyt ja fanitus.

Hyvinkin Zen Cafémainen tulkinta. Kekseliäät lyriikat ja herra Koskisen vokaalit toimivat ehkä parhaiten näistä tarjolla olevista biiseistä. Kehitystä on selkeästi tapahtunut ja mukavan toimivaa rokkia :)

Aika perus suomirock meininki alussa. Vähän tulee heikosti rummut mukaan, siihen jokin isompi filli. Kertosäe tulee vähän yllättäen ja se kuulostaa liikaa säkeeltä, siihen tarvitsisi jonkin nostatuksen ja enemmän menoa. Sana "mitä" tulee nopeasti ja sanat sen jälkeen paljon hitaammin, mikä antaa vähän hätiköidyn kuvan. Tämän kohdan voisi miettiä uudestaan. Ihan hienot soundit tosin on ja laulaja osaa laulaa aikas hyvin.

Melko zen cafea tosiaan, ja itsehän en satu kyseisestä yhtyeestä pitämään ;) Kuulostaa juurikin siltä että lauluja hiomalla ja siihen varmuutta saamalla, kevyttä pianoa lisäilemällä ja nostatus-osiolla tästä saataisiin jokin kesähitti.
Soundit ovat hieman kehnohkon oloiset, tällaiset radiofiltteröinnin kärsineet. Itsehän sanoisin että lisää räimettä peliin, mutta ilmeisesti hellemmällekin rockille löytyy kuuntelijoita :)
Seiskan annan kun eihän tämä ihan huonokaan ollut.

mä ainaki tykkään tästä! tulee hyvä mieli ku kuuntelee tätä :) tällästa letkeen kuulosta :D

Alku on hyvin Zen Cafemainen minun mielestäni, mikä on pelkästään hyvä asia. Laulajalla on putromainen pehmeä ja rosoinen ääni. Biisi on erittäin tarttuva, huomasin hyräileväni tätä itsekin. Kiva, kun vielä suomen kieltä arvostetaan näin paljon - oikein näppäriä sanoituksia.