Tämähän on kuin kasvukäyrä, nouseva ja ponnekas.

Jysähtää kunnolla tajuntaan ja uppoaa alitajunnan vellovaan mereen.
Tässä ei meinata, vaan ollaan syvällä ytimessä, jossa on alku ja loppu samassa pisteessä, jakautumattomana.

Persikka, komeata on, huhh !

alkaa kivasti kohoomalla, joka oikeestaan on jatkumo, Etno rummut on aina lähellä sydäntä.
paras näistä uusista imho

Alku muistutti hieman Mike Oldfieldin erästä biisiä kirkkaine melodisine kuvioineen, mutta sitten mennäänkin enemmän etnisempään suuntaan, kunnes kitarasäröt rävähtävät ilmoille. Hieman tulee myös mieleen keskiaikainenkin musiikki paikoitellen. Tiivis tunnelma ja hallittu lopetus. Eniten pidin alun odottavasta tunnelmasta ja n. yhden minuutin kohdilla tapahtuvista jutuista.

Jostain kohtia melodia vaikutti aivan tältä "Manaaja" elokuvan tunnusmusiikin melodialta mutta vain paikoittain. Tosin se jäi vähän häiritsemään kun se aina mieleen tuli kipaletta kuunnellessa mutta eipä tämä mitään. Nuo bongot olivat btw aivan käsittämättömän hienot, ja samat tuo Särökitara tuossa taustalla. Rakenne oli ainut johon olisi voitu vielä paremmin panostaa, välillä nimittäin tuntui että soundit loppuivat turhan rajusti ja jäi sellainen "ei viimeistelty maku" mutta paskaako sellaisesta nyt nalkuttamaan kun muuten todella onnistunut tekele. Soundimaailma oli pirun onnistunut, ehkä vähän jotain muutosta olisi voinut enemmän olla, pari kertaa tuli sellainen olo että biisi jäi rullaamaan paikalleen mutta ei mitenkään häiritsevästi kuitenkaan. Sekin kertoo että kappaleesta pidin kun aika suorastaan lensi tätä kuunnellessa, miten voikin 3 minuuttinen kipale näin nopiasti mennä. Hieno kappale ei siinä mitään. Jatka loistabaa työtä ja pidä lippu korkealla! :)