Repesin tuolle edelliselle "asiantuntevalle" kommentille. Heh heh. Mutta asiaan...tää on todella hyvä ja kova piisi. Radiosoittoon tää pitäisi saada. Kovasti olen jo parikin vuotta Divaria dikkaillut.

yhdyn positiivisiin ylläoleviin kommentteihin. jeppis kamaa!

Hienosti sovitettu biisi. Soitto kulkee taidolla ja solisti laulaa hyvin. Kelpo soundeilla hyvin tehty rokkaus

Tämä kipale on kaikinpuolin "täyttäkamaa" sävellys-esitys ja ennen kaikkea laulaja mitä mainioin, tälläiset biisit sopii lauluäänellesi (vähän. Mikko Kuustosta...äänellesisesti..mutta laulat paremmin kuin Kuustonen) ,ja bändistä vielä että voiko kappaleen enää paremmin esittää (soittaa) ps. Saitte aikalailla uusia kuulijoita kun soitin tätä biisiä "isommalle porukalle" Kysymys kuului yleisöstä- missä tämä bändi piileksii ?????...estradit kutsuu !!!!! Täyttä kymppiä ei voi antaa..sillä silloin ois se vaara että kehitys pysähtyy siis 9 = 10

Voi je.. koska saa alkaa itkemään?! =) Ei vais, tosi hyvä piisi!
Tää svengi tässä soitossa.. voi je! Torella ilo kuunnella! Ootta kyllä osannu laittaa palaset oikeille paikoilleen helaria myären.
Turha on tämmöösen tyypin kommentoira enempää, pitääs itte otta mallia teistä =)

No ihan rehellistä suomi-rockkia vai onko sittenkin poppia. soittimen tasapaino ok. sanoissakin tolkkua. valmiin kuuloista tavaraa.

Aattelin että kuuntelen useemman kerran ennenkuin arvostelen mutta ei se siitä muuttunut yhtään paremmaksi..EIKÄ HUONOMMAKSI:)) todella hyvä kokonaisuus ja kymppiä pukkaa !! Kyllä, tykkään kovasti :))

Oikein mukavaa kesäpoppista kaikilla tarvittavilla mausteilla. Mukavaa rempseää soitantaa, hyvä vokalisti, tamburiini ja hyvä tempo. Auton ikkuna auki, luut ulos ja lasit päähän niin tämän kuuluu soida.

Vaihtelua oikein passelisti, tarttuva kertsi ja hauska katvekin löytyi biisin joukosta. Näin se poijaat löytyy uusia orkestereita kevyen suomalaisen rockin saralle. Jatkakaa hyvät ihmiset. =) 9+

Ei hassumpaa! Laulukin on parempaa kuin odotin - jopa mainiota. ;-) Hieman keskiäänivoittoinen kokonaissoundi, muuten ihan OK. Kolmas nainen ja joku muu tästä juolahtaapi mieleen.. Rumpalilla ihan hauskoja ideoita kompin pätkimisessä (haikalla). Yhteensoitto toimii suht mallikkaasti, mutta välillä rumputaimi tökstähtelee. Vaan enpä inise enempää.

Todella helppoa musaa aivoille. Tätä vois kyllä kuvitella kuuntelevansa baarissa kaljatuoppi kourassa ja spaddu huulessa.

Teknisesti en kuule pahemmin mitään virheitä, mukavan kuuloista eikä mitään turhia kikkailuja.

Ihan hyvä biisi mutta kylläkin yllätyksetön.

Nyt kun Markku on mukana koen, että tässä mennään vahvalla otteella itselleni läheistä Donnan, Loisan, Siberian ja Kolmannen Naisen viitoittamaa tietä. Palaset mestaruussarjaa varten alkavat mielestäni olla koossa. Kuten edellä kommentoitu, huippuluokan tekstit (tyylliin Pauli H.) olisi nyt se mikä auttaisi läpimurron tekemistä. Onnena matkaan, paljon keikkoja ja radiosoittoa! Mielenkiinnolla seuraan...

toimii !

Tosiaan rehellisen ja jämerän kuuloista rock musiikkia. Putoaa minulle alakategoriaan aikusrokki. Lead laulu voisi olla ehkä hitusen varmempaa ja "äijempää" ja taustalaulut enemmän taustalle. Lyriikoiden suhteen olen vähän kyyninen. Tuntuu siltä että sisältöä on kierrätetty ja nasevammat ideat jätetty käyttämättä. Biisin tarinankerronta voisi mennä vieläkin syvemmälle.

Tällaisenaan biisi kyllä toimii, mutta jää muutaman pisteen päähän "täydellisestä". Toivon radiosoittoa biisille ja hyvää menestystä koko bändille.

Äijät rokkaa! Kyllä voisin kuunnella enemmänki tätä biisiä!Nauhoitus oli hyvin toteutettu. Kaikki kuului selkeesti muttei silti mikään tullu pinnalle vaan kuullosti yhtenäiseltä bändiltä!

Joo-o. Markku pyysi kommenttia ja tässä tulee: Hemmetin hyvä teksti ja biisi ihan naseva. Kyllä tää paikallisradioissa voisi soida ja keikoilla varmaan toimii ihan ok. Melkein tekisi mieli kuunnella toisenkin kerran, mutta kun minä en kuuntele nykyään mitään..., mutta jos kuuntelisin niin ehkä voisin. Tosin kaipaisin ihan hirveesti kamalasti vain tällaiseen niitä kirottuja kosketinmattoja, vaikka eihän ne suomi-rokkiin sovi, mutta kuitenkin. Jotenkin jäi vain tuosta massasta uupumaan jotakin, eli juuri se matto. Markku laulaa vanhaan tyyliin, eli hienosti ja kitaristi soittaa hyvin, komppi toimii, mutta jotain jää uupumaan sieltä Radio Novan soittolistalle pääsystä, mitä? Eikä tää oo mafia vai mikä sen nykyään on kamaakaan. Mutta anyway, mukava pläjäys vittumaisen yön päätteeksi - ihan oikeasti piristävä juttu. Ja täähän olis ollut listaykkönen silloin kun Kolmas Nainen oli pinnalla ja olisi pessyt sen mennen tullen, mutta aika vain on nyt eri vuonna 2007. Mikä on sinänsä surku. Biisi ja toteutus on kyllä hieno. Oliverband ei pärjää tälle biisille sanoituksiltaan ja sovituksiltaan, vaikka soittavatkin paremmin ja tekevät pareita sovituksia noin niinkuin sinällään. Ei muuta kuin oikeasti kunnon tuottajaa hakemaan ja Radio Novalle tai iskelmä-radioon soimaan...., ihan oikeasti tosi jees kamaa.

"Saavutko koskaan" minun mielestä menee niin paljolti samoilla tunnelmin ja tyylein kuin tämä, että jotenkin jämähtäneeltä tuntuu vertailla, varsinkin kun edeltävässä samat jutut oli jotenkin parempia. Tarttuva ralli tämäkin, ammattimaisesti toteutettu, muttei kovin omaperäistä. Jää vähän sellainen "ei tämä missään mielessä huonokaan ole, mutta eipä nyt mitään erikoista kehuttavaakaan" -fiilis ja se on minusta aina jotenkin masentavaa musiikin kohdalla. Sanoituksista ainakin kertosäe on aika korni, ensimmäinen säkeistö antoi jopa mielenkiintoisen aloituksen, joka sitten latistui tuossa kertsissä. Ihan joillain pikkukikoilla tällaiseenkin biisiin voisi saada varmaan jotain omaperäistä matkaan, mutta jos tyydytään toteuttamaan, sellaiseksi, kuin tuhannet muutkin suomi-iskelmä-rock -biisit, niin vertailukohdaksi käy hyvin vaikkapa tavallinen suomalainen lager - halpaa, helposti saatavilla ja kyllä sillä janonsa sammuttaa, hyvällä tuurilla tulee jopa hutikkaan, mutta ei se mitään kovin kummoista elämystä tarjoa. Siksipä numeroksi seiska, keskinkertainen.

Parasta Divaria tähän mennessä, ja ah, mikä lauluääni solistilla. ;) Täysi kymppi!

Hyvä ja tarttuva sävellys, Markku vetää hienosti ja muutkin soittavat taitavasti. Kitara ja rumpusoundit on makuasioita, mutta itselle olisi uponnut paremmin ehkä vähemmän hevit ja enemmän popit soundit. Parasta kuulemaani Divaria.

Parasta mitä oon Markun laulamana kuullut ainakin Divarin riveissä, siis tarttuva melodia ja kertsi, kitara soi upeasti...ja ei toi biisi mitään vedättelyitä tarvitse Markku, sillä Olli Lindholmkin on joskus sanonut että liika lauseitten venyttely latistaa biisin, lyhyestä virsikin kaunis.

Jämäkkää menoa. Mukava sävellys, pätevä sovitus ja soitossa on imua ja draivia pykälä edellistä vetoa enemmän. Huolella tehdyt köörit miellyttivät minua erityisesti. Kitaraintron kuvio on sekin mielenkiintoinen, joskin introssa tuntui olevan ehkä liikaakin erilaisia elementtejä ennen itse asiaan eli lauluun pääsemistä. Edelleen kiitettävää...

Joo joo, tykkäsin! Huolella rakennettu tarttuva ja radioystävällinen biisi. Introssa oikein kiva kitarajuttu, tosin se eka kitara oli ehkä pikkuisen liian hiljaisella siihen tokaan nähden.

Laulajalla on erittäin miellyttävä, vahva ääni. Ajoittain kyllä tuli mieleen, että siinä on pikkuisen sellaista tangolaulajan soundia. En tiedä johtuuko miksauksesta, biisistä vai kenties vibratosta? Mukavan persoonallinen siitä huolimatta.

Kitarasoolo oli myös erittäin mainio, erityisesti se, jossa oli myös hauskoja rumpubreikkejä. Soitannosta ei ylipäänsäkään ole mitään pahaa sanottavaa. Yleissoundi on kivalla tavalla omintakeinen, ehkä jotenkin kasari/ysärihenkinen, varsinkin vahvasti kaiutetut rumpusoundit viittasivat sinne suuntaan.

Biisi on sävellyksenä kaikin puolin toimiva, vaikkakaan mitään kovin omintakeisia koukkuja ei oikein löytynyt. Sanoitusta pikkuisen vierastin. Jotenkin yllätyksetön ja mun makuun liikaa melankolisen suomi-iskelmän henkinen. Kokonaisuutena kuitenkin siis erittäin tasapainoinen ja hyvin toteutettu teos.

Komealla kitarakuviolla lähtee biisi. Tässä on edelliseen biisiin verrattuna heti eri tatsi. Hyvä jämäkkä sovitus hyvillä saundeilla. Laulajakin heittää tässä itseään peliin huomattavasti enemmän. Eikös se ole niin että pelkkä hyvä ääni ei aina riitä? Täytyy myös heittäytyä biisiin mukaan:) Tässä laulaja kuulostaa mielestäni enemmän uskottavalta, vaikka odottaisinkin vieläkin rohkeampaa vedätystä lauluun varsinkin kertosäkeissä. Laulaja kuulostaa hieman ikään kuin jarruttelevan. Noin hyvällä laulusaundilla on varaa kyllä päästellä kovemminkin.
Kitaristin ote on jälleen tyylikästä ja rytmiryhmä toimii. Taustalaulut oli myös kiva piriste. Koska edellinen sai kasin, on tää sitten ysin vetäisy. Hyvä biisi ja hyvä toteutus!

Introsta ja koko biisistä huokuu, että ryhmä on koossa taas. Soundit ja soitto on ammattimiesten tasoa. Lyriikka erittäin toimiva. Ja lempikohdakseni tuli biisin lopussa ns. c-osa jossa kuoro tuli vahvasti mukaan. Hyvä.

Hyvin soitettua, mehukkaan hyvin laulettua, saundit timankia - ykkösDivaria tähän mennessä!

Tämä biisi jyrää hyvin. Biisi on soitettu tosi hyvin, miksaus on tasapainoinen ja soundit kelvot. Sanoitus on koskettava ja osuva -- vaikkakin hieman klisheinen -- (ainakin näin keski-ikäiseen kuulijaan ;-).
Laulaja fraseeraa juuri sopivan jouhevasti yli tarkan tahdin, oikein hyvä.
Miksauksen yleissaoundi on hieman liian ilmava -- tai kihisevä. Kaikki instrumentit ovat myös aivan iholla -- miksattu kiinni kuulijaan (pl. taustakuoro). 3D:tä voisi siis olla enemmän.
Laulaja on itse vetänyt toisen stemman samoilla soundeilla ja fraseerauksella. Tämän olisi voinut miksata hieman erilaiseksi vaihtelun vuoksi.
Anyway, mucho bueno. Fanittautuisin, mutta olen jo tehnyt sen.

Hyvän kuulosta suomirokkia! käyttekö keikoilla minkään vertaa? kyllähän tätä mieluusti tulis kuuntelemaan. hyvät kitarat!!

Hmm... Tarinankertojarokkia. Aihe on kyllä melko kliseinen, mutta kai tämä on ns. kerta kiellon päälle.
Jotenkin mieleen tuli heti alussa kauhea kritiikkitulva tätä tarinan obejektia, eli 'häntä' kohtaan. Miksi itkeskelet yksin, jos et kuitenkaan ole valmis tekemään sen ystävän löytämisen eteen muuta kuin mennä samaan vanhaan baariin juomaan kaljaa?
Soitto tässä on ihan tavallista, rauhallista ja harmitonta; kaikki kovat äänet on häivytetty laulun tieltä. Mutta kyllähän tässä itse asiassa tuo tarina onkin suurimmassa roolissa, ja sitä on helppo kuunnella ilman mitään muuta meteliä.
Kokonaisuutena tämä on kuitenkin melko itseään toistava esitys, ja tarinaankin on yhtä helppo kyllästyä kuin päästä mukaan. Ei tämä varsinaisesti huono ole, liian harmiton vain, joten annan tälle harmittoman kahdeksikon.

Tosi hyvä biisi, vaihteleva. Osat tasapainossa, kertsi selvästi erottuva ja tempaava. Hyvä ääni laulajalla, oivaa soittoa. Sovitusta mietitty varmaan paljon.

Jees meininki vaikkakin ehkä vähän yllätyksetön mutta todella hyvää peruskauraa. Laulaja voisi hieman rohkeammin vetää. Mutta TODELLA hyvä toteutus ja biisi kyllä (ainakin mun mielestä) läpäisisi radiosoittokynnyksen.

Dodii, tämä suomirokkibiisi on hierottu ysin arvoiseksi! Rock. Ja Markku on kyllä äijä..

Teillä on selkeä näkemys siitä kuinka tehdään hyvää musaa meille rokki ja tanssimusiikin välissä oleville 35 immeisille. Muhun kolahtaa kaikki nämä teidän jutut. Harrastajiksi olette jo liian ammattimaisia. Diggaan todella kovasti. Lisäksi sanoitukset on kivasti koskettavia. Pidän todella näissä kappaleissa lievään alakuloisuuteen ja kaipaukseen kääritystä positiivisuudesta. En tiedä onko tavoiteissanne "suurille markkinoille" mutta sinne osaaminen riittää ehdottomasti.