Biisit menee vaan parempaan päin, kuulostaa helvetin hyvältä!!

Hyvin tehtyä laatutavaraa!

Näistä teidäin uusista kappaleista, tämä on ehdottomasti paras. Kaikissa biiseissä kyllä kaikki tuntuu toimivan täydellisest, mut sellanen fiilis vaan jää uupumaan. Tässä biisissä vuorostaan lähtee sellanen kunnon fiilinki päälle kun kuuntelee. Ehdottomasti 10!

Äänenlaadultaan onnistunut ja kuunneltava biisi. Mukvasti tasapainotettu kitaroiden suhteen, mutta yleensä kuulee kitaran olevan pääroolissa. Pienoinen yllätys oli tämä.

Ekana nyt pisti korvaan rummut: haikka tulee tässä tapauksessa vähän yli, ja se tekee yleiskuvasta hieman suttuisen keskitaajuksien kohdalta. Basarissa on mukavasti alapäätä, joka vähän kompensoi kokonaissaundia. Mihinkä basson matalat murinat ovat muuten kadonneet? Kuulostaisi siltä, että basso oltaisiin kompressoitu aivan lyttyyn. Ei hyvä.

Rakenteessa ei ollut mitään ihmeellistä. Mikään osa ei noussut erityisesti pintaan, mutta ei myöskään pistänyt korvaan ikävästi. Biisi veti aika lailla samaa linjaa alusta loppuun. Ehkä se sitten olikin vikana, vaikka loppupuolella biisiä tulikin sellainen fiilistely-osio pienemmällä dynamiikalla.
Enemmän variaatioita tämä ehdottomasti kaipasi.

Laulu vei tämän bändin aivan uuteen ulottuvuuteen. Laulajan taidot vakuuttivat minut niin huutamisessa, kun puhtaassa laulussa. Laulajan äänestä ja fraseerauksesta tuli mieleen Amorphiksen laulaja. Ei sillä että se huonolta kuulostaisi. Tässä biisissä oli hyvä meno päällä!

Lyriikkaa kuunnellessa petyin sen tasoon verrattuna kuinka korkeatasoista soittoa tämä muuten on. Jo aikojen alusta ollaan laulettu ihmissuhteista, rakkaudesta ja yksinäisyydestä, johon tässäkin ollaan sorruttu. Itse asiassa osasin ounastella jotain tämän tapaista jo bändin ensivaikutelman perusteella. Suoraansanottuna lyriikka oli sisällötöntä ja tehonsa menettänyttä kliseetä. Tässä on yksi asia johon teidän pitäisi panostaa.
Ymmärrettävää kuitenkin on, että tämänkaltaisessa musiikissa lauletaan näistä edellä mainituista teemoista, sillä se pukee kontekstia.

Yhteenvetona soveltaen vähän Diabloa:
"Ei paskin - mutta ei heikoimmasta päästäkään."